Merkistöasetukset: UTF-8

Sisällönkuvauskentän sijainti merkistöllä: 41 - 65 B

Kieli: fi

Meta otsikko: BIOS

Meta kuvaus: -

H1 otsikko:
<h1>BIOS</h1>
<h1>Info</h1>
<h1>Projektit</h1>
<h1>Julkaisut</h1>
<h1>Blogi</h1>
<h1>Info</h1>
<h1>Mikä BIOS on?</h1>
<h1>Projektit</h1>
<h1>Julkaisut</h1>
<h1>Blogi</h1>

Otsikkeiden järjestys:
     <h1>BIOS
     <h1>Info
     <h1>Projektit
     <h1>Julkaisut
     <h1>Blogi
          <h2>Vuoden Tiedekynä -palkinto BIOS-tutkijoille!
          <h2>Teollisen kestävyyssiirtymän tiedevetoinen suunnit…
                    <h4>PODCAST-SARJA
          <h2>12 käsitettä maailmasta
          <h2>Tilaa BIOS-uutiskirje!
          <h2>23.5.2024 Optimismi on vaikea laji – Hannah Ritchi…
          <h2>Ekologinen jälleenrakennus
                    <h4>BIOS-TUTKIJAT ESIINTYVÄT
          <h2>Podcastit ja videot
          <h2>Assessment of the scope of tasks to completely pha…
          <h2>17.1.2024 Suomen teollisuuden uudistumispolut – aj…
          <h2>11.3.2024 Realising a sustainability transition th…
     <h1>Info
     <h1>Mikä BIOS on?
          <h2>Tellervo Ala-Lahti, OTM, väitöskirjatutkija Ympäri…
          <h2>Jussi Ahokas, YTM, ekonomisti, väitöskirjatutkija …
          <h2>Jussi T. Eronen, FT, dosentti Ekosysteemit ja ilma…
          <h2>Emma Hakala, VTT Ympäristöturvallisuus
          <h2>Paavo Järvensivu, KTT Talous, ympäristö ja kulttuu…
          <h2>Karoliina Lummaa, FT, dosentti Ekokriittinen kirja…
          <h2>Ville Lähde, FT Ympäristöfilosofia ja -politiikka
          <h2>Antti Majava, KuM, tohtorikandidaatti Kuvataide, m…
          <h2>Tero Toivanen, VTT Poliittinen talous ja historia
          <h2>Tere Vadén, FT, dosentti Energia ja filosofia
     <h1>Projektit
          <h2>Ekologista jälleenrakennusta edistävä innovaatio- …
          <h2>Tiedevetoinen suunnittelu
          <h2>Yhteiskunnallisen aineenvaihdunnan peruskysymykset
          <h2>Tuotanto- ja kulutusjärjestelmien tulevaisuuspolut
          <h2>Laki ja oikeus kestävyysmurroksessa
          <h2>Globaalit ruokajärjestelmät
          <h2>Kulttuurinen muutos
          <h2>Ympäristö osana kokonaisturvallisuutta
          <h2>2018–2023 kehitimme STN-rahoitteisessa WISE-konsor…
          <h2>Pilottiprojektissamme 2015–2017 kehitimme ympärist…
     <h1>Julkaisut
          <h2>BIOS-tutkijoiden julkaisuja. Jos et pääse käsiksi …
          <h2>Kaikki
          <h2>Artikkeli
          <h2>Kirja
          <h2>Report
          <h2>Report
          <h2>Muut
          <h2>Reaalipoliittinen ilmastoasiantuntijuus ilmastotoi…
          <h2>Ekologisen jälleenrakennuksen haaste
          <h2>Merkitys ja ala-aine
          <h2>Itseksi puiden kanssa: Identiteettiä jäsentävät pu…
          <h2>Navigating the Unknown: Novel Technologies in Finn…
          <h2>Ekologisen jälleenrakennuksen haaste
          <h2>Policy documents considering biodiversity, land us…
          <h2>Tavoitteena reilu ja kestävä talous
          <h2>Missiovetoisuus uudistavan tutkimus- ja innovaatio…
          <h2>Ekologinen jälleenrakennus: mitä ja miksi?
          <h2>Bottom-up estimation of the scope of tasks to comp…
          <h2>The crises inherent in the success of the global f…
          <h2>From the Archimedean point to circles in the sand—…
          <h2>Energy Without Russia. The Case of Finland.
          <h2>As in Forests, So in Verse: Clearings and the Poet…
          <h2>Identiteettiä jäsentävät puut suomalaisessa nykyru…
          <h2>Teollisen kestävyyssiirtymän tiedevetoinen suunnit…
          <h2>Rules of thumb, from Holocene to Anthropocene
          <h2>Ihmistieteelliset näkökulmat ja rinnakkaiset tulev…
          <h2>Assessment of the scope of tasks to completely pha…
          <h2>The Appeal of Environmental Master Metrics
          <h2>Energiamurros ja metsäpinta-alan rooli suomalaisen…
          <h2>A socio-technical lens on security in sustainabili…
          <h2>Teollisen murroksen suunnittelu tekee näkyväksi ma…
          <h2>Coping with policy errors in an era of chronic soc…
          <h2>Sectoral low-carbon roadmaps and the role of fores…
          <h2>Teollinen murros ekohyvinvointivaltiossa: Mitä teo…
          <h2>Luoko nuorten ilmastoliike uutta kansalaisuutta?
          <h2>Aineettomuuden jalanjälki
          <h2>A simulation exercise for incorporating long-term …
          <h2>Peili ja diagrammi
          <h2>What Does Fossil Energy Tell Us About Technology?
          <h2>A Player Bigger Than Its Size
          <h2>Kestävyyssiirtymän tiedontuotannollisista puutteis…
          <h2>Suomen pandemiapolitiikka näköalana ilmastokriisip…
          <h2>Body mass-related changes in mammal community asse…
          <h2>Climatic effects on niche evolution in a passerine…
          <h2>Investigating biotic interactions in deep time
          <h2>Humanistinen ympäristötutkimus
          <h2>Raising the bar: on the type, size and timeline of…
          <h2>Decoupling for ecological sustainability: A catego…
          <h2>Posthumanismin puolustus
          <h2>Ekoterveyskasvatuksen luonnos
          <h2>Talousajattelun suuntaviivat tulevien vuosikymment…
          <h2>Ilmastokriisiin sopeutuminen on kansanterveydellin…
          <h2>Saako ilmastonmuutoksella pelotella?
          <h2>To continue to burn something? Technological, econ…
          <h2>Residing in Trouble
          <h2>Land mammals form eight functionally and climatica…
          <h2>A Lot of Talk But Little Action: The Blind Spots o…
          <h2>Northern Warning Lights: Ambiguities of Environmen…
          <h2>Demokratisoituminen ja ympäristöpolitiikka EU:n it…

Otsikkeiden lukumäärä: 319

Otsikon pituus:
584 hahmoja - <h2>23.5.2024 Optimismi on vaikea laji – Hannah Ritchien teos Not the End of the World puntarissa Tunnetun fakfantarkistajan Hannah Ritchien kirja Not the End of the World on kirjoittajaltaan uusi aluevaltaus. Ympäristöasioiden myyttien murtamisen ja faktojen korjaamisen ohella hän esittää kokonaisnäkemyksen siitä, miten maailmantilaan kannattaisi suhtautua. Tulilinjalla ovat kaiken sortin pessimistit, ja Ritchie peräänkuuluttaa valistunutta optimismia. Viesti ei ole sentään, että “kaikki menee koko ajan paremmin”, mutta kirjan liioitteleva ja huolimaton [ ] Jaa
358 hahmoja - <h2>17.1.2024 Suomen teollisuuden uudistumispolut – ajankohtainen tilannekuva sähköstä ja metsästä Suomen teollisuus on uudistettava ennakoivasti kansainväliselle huipulle, jotta voimme toteuttaa yhteiskunnan laajan kestävyysmurroksen ja jotta Suomessa on jatkossakin edellytyksiä kannattavalle teolliselle liiketoiminnalle. Jaa PDF
292 hahmoja - <h2>11.3.2024 Realising a sustainability transition through the “new” industrial policy The new industrial policy seems to push political reality closer to a position from which it is possible to articulate and act on the huge, complex task of a sustainability transition. Jaa
628 hahmoja - <h2>12.6.2024 Uutiskirje 6/2024 BIOS-toivottaa hyvää kesää uutiskirjeen tilaajille! Tällä kertaa juhlistamme uutiskirjeessä kolmen tutkijamme Vuoden Tiedekynä -voittoa. Tarkastelemme myös tuoretta kansainvälistä tutkimusta, joka koskee ilmastonmuutoksen talousvaikutuksia. Kevään ja alkukesän muissa BIOS-uutisissa on asiaa ilmastoasiantuntijuudesta, irtikytkennästä ja “faktaoptimismista”. Uutiskirjeen voit tilata täältä. BIOS-videoita ja podcasteja löytyy paljon, ja sosiaalisen median kanaviamme ovat mm. X (entinen Twitter), Facebook, Instagram, Bluesky ja Mastodon. BIOS-tutkijakolmikko [ ] Uutiskirje Jaa
584 hahmoja - <h2>23.5.2024 Optimismi on vaikea laji – Hannah Ritchien teos Not the End of the World puntarissa Tunnetun fakfantarkistajan Hannah Ritchien kirja Not the End of the World on kirjoittajaltaan uusi aluevaltaus. Ympäristöasioiden myyttien murtamisen ja faktojen korjaamisen ohella hän esittää kokonaisnäkemyksen siitä, miten maailmantilaan kannattaisi suhtautua. Tulilinjalla ovat kaiken sortin pessimistit, ja Ritchie peräänkuuluttaa valistunutta optimismia. Viesti ei ole sentään, että “kaikki menee koko ajan paremmin”, mutta kirjan liioitteleva ja huolimaton [ ] Jaa
610 hahmoja - <h2>12.4.2024 Uutiskirje 4/2024 Huhtikuisessa uutiskirjeessä kerrotaan Tere Vadénin ja Antti Salmisen energiatrilogian viimeisen osan ilmestymisestä, onnitellaan 30-vuotiasta niin & näin -lehteä ja iloitaan BIOS-tutkijoiden mukanaolosta Vuoden tiedekynän 2024 ehdokaslistalla. Sen lisäksi on asiaa mm. ilmastonmuokkauksesta, ruokajärjestelmistä ja talouskasvun määritelmistä. Uutiskirjeen voit tilata täältä. BIOS-videoita ja podcasteja löytyy paljon, ja sosiaalisen median kanaviamme ovat mm. Facebook, Instagram, Bluesky ja Mastodon. ’Merkitys ja ala-aine’ päättää energian [ ] Uutiskirje Jaa
569 hahmoja - <h2>8.4.2024 “Ilmastonmuokkauksen” hämärä kaatoluokka Pitkään ilmastokeskustelun marginaalissa ollut “ilmastonmuokkaus” on murtautunut voimalla valtavirran keskusteluun, ja kiista käy kuumana. Jotkut pitävät sitä välttämättömänä, toiset haluaisivat lopettaa aiheen tutkimisenkin. Mutta mistä oikeastaan puhutaan? Ilmastonmuokkaukselle ei ole olemassa yhtä määritelmää, vaan se on sekalainen kaatoluokka. Tämä sitä suurempi ongelma mitä salonkikelpoisemmaksi aihe muuttuu. Määritelmän hämäryys mahdollistaa sen, että lapsi menee pesuveden mukana, [ ] Jaa
382 hahmoja - <h2>19.3.2024 Uutiskirje 3/2024 Maaliskuisen uutiskirjeen aiheiden kirjo on laaja: teollisuuspolitiikan demokraattinen hallinnointi, väestökysymykset, Atlantin merivirrat, teollisuuden päästöjen säätely. Esittelemme myös maaliskuussa alkanutta metsäaiheista näyttelyä sekä Tere Vadénin ja Antti Salmisen uutta kirjaa. Lisäksi mukana työpaikkailmoitus! Uutiskirje Jaa
578 hahmoja - <h2>18.3.2024 Väestöpuhe on harhatietoa tulvillaan Väite väestönkasvusta jonkinlaisena ihmiskunnan “ekologisena perisyntinä” nousee yhä uudelleen esiin. Se on ympäristökeskustelun sitkeimpiä ja voimallisimpia myyttejä, joka kuitenkin perustuu lukuisiin harhakäsityksiin – tahattomiin ja tahallisiin. Hyvin usein virheelliset väestökannat nivoutuvat myös rasistisiin ja itsekkäisiin asenteisiin. Houkutus sivuuttaa väestökysymys sisäsyntyisesti rasistisena on tämän vuoksi monille suuri, mutta sekin on virhe. Väestöasioita on ymmärrettävä paremmin, jotta [ ] Jaa
292 hahmoja - <h2>11.3.2024 Realising a sustainability transition through the “new” industrial policy The new industrial policy seems to push political reality closer to a position from which it is possible to articulate and act on the huge, complex task of a sustainability transition. Jaa
583 hahmoja - <h2>20.2.2024 Keikahtavatko Atlantin merivirrat uuteen tilaan? Helmikuun alussa uutisoitiin Science Advances -lehdessä julkaistusta uudesta tutkimuksesta, joka käsitteli Atlantin valtameren virtausjärjestelmän (AMOC, Atlantic meridional overturning circulation) kehitystä. Uutisotsikoissa varoitettiin järjestelmän olevan lähellä vaarallista keikahduspistettä, joka johtaisi uudenlaiseen ilmastokatastrofiin, jonka myötä muun muassa “Suomi jäätyy” ja edessä on uusi jääkausi. Asia ei ole uusi, sillä AMOC:in heikentymisestä on varoitettu jo vuosia, mutta tämä [ ] Jaa
625 hahmoja - <h2>14.2.2024 Uutiskirje 2/2024 Vuoden ensimmäisessä uutiskirjeessä syvennymme vähälle huomiolle jääneeseen ilmastoraporttiin, joka muistuttaa etenkin teollisen murroksen ja kansainvälisen solidaarisuuden merkityksestä päästökehitykselle tällä vuosisadalla. Sen lisäksi kirje sisältää asiaa BIOS-podcastsarjan uusista jaksoista, ruokajärjestelmien mullistuksen tarpeesta, arktisesta ulottuvuudesta, sähkömarkkinoista sekä suomalaisten metsien käytöstä. (Tilaa uutiskirje sähköpostiisi täältä). Maailmalta Jos päästöt saadaan laskuun, voivatko ne nousta uudelleen? Dubain ilmastokokouksen alla ilmestyi [ ] Jaa
358 hahmoja - <h2>17.1.2024 Suomen teollisuuden uudistumispolut – ajankohtainen tilannekuva sähköstä ja metsästä Suomen teollisuus on uudistettava ennakoivasti kansainväliselle huipulle, jotta voimme toteuttaa yhteiskunnan laajan kestävyysmurroksen ja jotta Suomessa on jatkossakin edellytyksiä kannattavalle teolliselle liiketoiminnalle. Jaa PDF
678 hahmoja - <h2>20.12.2023 BIOS-tutkimusyksikön toiminta vuonna 2023 Viimevuotisen BIOS-festivaalin ja siellä julkaistun ideapaperin jäljissä oli teollisen murroksen suunnittelu yhä keskeisempi yhdistävä teema BIOS-tutkimusyksikön työssä. Alkuvuodesta julkaistiin tutkijoidemme yhteisartikkeli “Teollisen kestävyyssiirtymän tiedevetoinen suunnittelu” Poliittinen talous -lehdessä, ja työteliään vuoden päättivät Ateneumin kanssa yhteistyössä toteutetut Kestävyysmurroksen suunnittelupilotit. Vuoden mittaan aihetta käsiteltiin myös Paavo Järvensivun ja Tere Vadénin artikkelissa Politiikasta-lehdessä sekä Kauppalehdessä (maksumuuri). Monivuotinen WISE-tutkimushanke [ ] Jaa
713 hahmoja - <h2>12.12.2023 Uutiskirje 12/2023 Joulukuun uutiskirjeen avaamme kertomalla BIOS-tutkijoiden Ateneumin taidemuseossa järjestämästä kestävyysmurroksen suunnittelupilotista. Sen jälkeen tarkastelemme Dubain COP28-ilmastoneuvotteluiden tiimoilta ilmastokriisin ja -politiikan nykytilaa monelta kantilta. Esittelemme myös tutkimusyksikön uuden tutkijan Tellervo Ala-Lahden, joka kirjoitti blogitekstin ympäristölupien sujuvoittamisesta. Tämän lisäksi kirjeessä on asiaa kriisinhallinnan dramaturgiasta, elonkirjosta, ruokakriiseistä, energiamurroksesta, taloudesta sekä kosolti BIOS-tutkijoiden podcast-esiintymisiä. Uutiskirjeen voit tilata sähköpostiisi täältä. Suunnittelupilotti [ ] Uutiskirje Jaa
701 hahmoja - <h2>11.12.2023 Ympäristölupaprosessien teollisuuspoliittiset ulottuvuudet Ympäristöluvituksiin kytkeytyy kaksi keskeistä kysymystä. Ensinnäkin kysymys siitä, miten luvitusprosessit voivat toimia kannustimena uusien teollisten teknologioiden edistämisessä. Toiseksi avoinna on, miten ympäristöluvat voivat tukea teollisuuden ympäristövaikutusten pienentymistä, liittyyhän uusiin teknologioihin merkittävää tieteellistä epävarmuutta. Tässä tekstissä tarkastellaan lupien vaikutuksia teollisuuspolitiikkaan, erityisesti niiden roolia vihreässä siirtymässä. Luvitus on tärkeimpiä oikeudellisia keinoja hallita yksityisten teollisten hankkeiden ympäristövaikutuksia. Ympäristölupaa [ ] Jaa
667 hahmoja - <h2>7.12.2023 Elonkirjo ja kulttuuri osana kokonaisturvallisuutta Luonnon monimuotoisuutta koskevassa keskustelussa talous ja ympäristön tila asetetaan usein vastakkain, eikä muille näkökulmille jää tilaa. Yhteiskunnat ovat kuitenkin täysin riippuvaisia luonnosta ja luonnon monimuotoisuudesta. Syvästi inhimillisiksi ja sosiaalisiksi mieltyvät turvallisuus ja kulttuuri edellyttävät nekin elinvoimaista luontoa sekä kestävää kansallista ja kansainvälistä luonnonvarojen hallintaa. Kokonaisturvallisuus tarjoaakin kiinnostavan kehyksen luontokadon riskien tarkasteluun. Valmisteilla olevan Suomen biodiversiteettistrategian [ ] Kulttuurinen muutos Jaa
590 hahmoja - <h2>29.11.2023 Ilmastonmuutoksen tilannekatsaus Dubain ilmastokokouksen alla Globaali ilmastokokous COP28 alkaa Dubaissa marraskuun lopussa ja kestää pitkälle joulukuuhun. Kokouksen asetelmien hahmottamiseksi tämä Politicon artikkeli on hyödyllistä luettavaa, samoin tietysti Carbon Briefin kooste eri osapuolten tavoitteista. Guardianin jutussa käydään läpi tulevan kokouksen avainteemoja ja -kysymyksiä. Lehti käsittelee myös sitä, miten kokouksen puheenjohtajan taustayhtiöllä on poikkeuksellisen rajut suunnitelmat öljyn ja maakaasun tuotannon kasvattamiseksi. [ ] Jaa
705 hahmoja - <h2>16.11.2023 Talousvaliokunnalle: hiilirajamekanismi Annoimme 16. marraskuuta 2023 pyynnöstä lausunnon eduskunnan talousvaliokunnalle. Asia: HE 52/2023 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Euroopan unionin hiilirajamekanismia koskevan asetuksen toimeenpanosta ja Tullin hallinnosta annetun lain 2 §:n muuttamisesta: https://www.eduskunta.fi/pdf/HE+52/2023 Lausunnon pääsanomat: BIOS-tutkimusyksikkö suhtautuu EU:n hiilirajamekanismiin myötämielisesti. Kansainvälisessä markkinaehtoisessa vihreän siirtymän ohjauskehikossa hiilirajamekanismi on tärkeä toistaiseksi puuttunut palanen, joka edistää saastuttaja maksaa -periaatteen toteutumista. Hallitus [ ] Lausunto Jaa PDF
593 hahmoja - <h2>13.11.2023 Miksi biodiversiteetin turvaamisesta luistetaan niin helposti? Monia erilaisia asioita pitää suojella, monissa erilaisissa paikoissa. Biodiversiteetin suojelutarpeiden hämärtämistä ja suojelusta luistamista helpottaa asian aito monimutkaisuus. Mitä pidemmälle ilmastonmuutos ja muut kriisit etenevät, sitä enemmän on suojeltava tulevaisuuden mahdollisuuksia nykyisten rikkauksien lisäksi. Tätä monimutkaisuutta suojelun vastustajat käyttävät hämätäkseen – edes selkeä ja tieteellisesti riittävän vankka numero, 30 prosenttia suojeluun, ei kelpaa, kun voi [ ] Jaa
666 hahmoja - <h2>12.11.2023 Valtiovarainvaliokunnan verojaostolle: polttoaineiden valmistevero Annoimme 12. marraskuuta 2023 pyynnöstä lausunnon eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle. Asia: HE 36/2023 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta Lausunnon pääsanomat: Suomi on ottanut tavoitteekseen hiilineutraaliuden vuoteen 2035 mennessä ja hiilinegatiivisuuden pian sen jälkeen. Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt ja niiden nopea vähentäminen määrittävät oleellisesti tähän tavoitteeseen pääsemistä. Liikenteen polttoaineiden verotus ja muut [ ] Lausunto Jaa PDF
272 hahmoja - <h2>24.10.2023 Uutiskirje 10/2023 Tässä kirjeessä esittelemme uuden podcastsarjan, jossa ääneen pääsevät filosofimme Ville Lähde ja Tere Vadén. Lisäksi luomme katsauksen professori Jason Hickelin ja hänen työryhmiensä uusimpaan tutkimukseen. Uutiskirje Jaa
716 hahmoja - <h2>23.10.2023 Valtiovarainvaliokunnalle: talousarvio 2024 ja JTS 2024-27 Annoimme 18. lokakuuta 2023 pyynnöstä lausunnon eduskunnan valtiovarainvaliokunnalle. Asiat: HE 41/2023 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2024 https://www.eduskunta.fi/pdf/HE+41/2023 VNS 1/2023 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2024—2027 https://www.eduskunta.fi/pdf/VNS+1/2023 Lausunnon pääsanomat: Geopoliittiset jännitteet, sodat Euroopassa ja Lähi-idässä, energiakriisi ja hitaammin päälle vyöryvä ekologinen kriisi määrittävät yhteiskuntapolitiikan tavoitteita ja mahdollisuuksia Suomessa. Valtion talousarviolla pitäisi [ ] Lausunto Jaa PDF
643 hahmoja - <h2>18.10.2023 Talousvaliokunnalle: kestävän rahoituksen taksonomia Annoimme 18. lokakuuta 2023 pyynnöstä lausunnon eduskunnan talousvaliokunnalle. Asiat: E 32/2023 vp Valtioneuvoston selvitys: EU:n kestävän rahoituksen taksonomian delegoidut asetukset E 33/2023 vp Valtioneuvoston selvitys: Komission tiedonanto koskien kestävän rahoituksen kehystä, joka toimii käytännössä, Komission suositus kestävään talouteen siirtymistä varten annetun rahoituksen helpottamiseksi ja muut tiedonantoon liittyvät asiakirjat Lausunnon pääsanomat: EU:n kestävän rahoituksen kehyksen tavoitteena [ ] Lausunto Jaa PDF
672 hahmoja - <h2>26.9.2023 Suurelle valiokunnalle: EU:n omat varat Annoimme 26. syyskuuta 2023 pyynnöstä lausunnon eduskunnan suurelle valiokunnalle. Asiat: U 22/2022 vp Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksista: ehdotus neuvoston päätökseksi Europan unionin omien varojen järjestelmästä annetun päätöksen (EU, Euratom) 2020/2053 muuttamiseksi (omien varojen päätös); ehdotus neuvoston asetuksen vuosia 2021-2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta annetun asetuksen muuttamiseksi (rahoituskehysasetus) https://www.eduskunta.fi/pdf/U+22/2022?lang=fi U 39/2022 vp Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle [ ] Lausunto Jaa PDF
693 hahmoja - <h2>25.9.2023 Suurelle valiokunnalle: rahoituskehys, strategisten teknologioiden kehysväline Annoimme 25. syyskuuta 2023 pyynnöstä lausunnon eduskunnan suurelle valiokunnalle. Asiat: E 17/2023 vp EU:n monivuotisen rahoituskehyksen 2021-2027 välitarkistus U 38/2023 vp Valtioneuvoston kirjelmä, rahoituskehysasetus U 41/2023 vp Euroopan strategisten teknologioiden kehysvälineen perustaminen (STEP) Lausunnon pääsanomat: Strateginen kriisinhallinta ja erityisesti kestävyysmurros vaativat julkisia investointeja ja transformatiivista innovaatio- ja teollisuuspolitiikkaa, joiden puute tai epäonnistuminen johtaa mittaamattomiin kustannuksiin. [ ] Lausunto Jaa PDF
625 hahmoja - <h2>25.9.2023 Kestävyysmurrosta suunnitellaan Ateneumissa BIOS ja Ateneumin taidemuseo toteuttavat kestävyysmurroksen tiedevetoista suunnittelua pilotoivan tilaisuuksien sarjan Ateneumissa marras-joulukuussa 2023. Suunnittelun tarkoituksena on muodostaa eri alojen asiantuntijoiden yhteistyönä tilannekuva Suomen suunnasta syvän yhteiskunnallisen muutoksen kynnyksellä. Minkälaisia realistisia ja houkuttelevia tulevaisuuspolkuja yhteiskunnan ja talouden eri sektoreilla on ja miten ne nivoutuvat yhteen? Miten eri tavoitekentät, kuten ekologiset reunaehdot, teollisuuden kilpailukyky, turvallisuus ja [ ] Jaa
663 hahmoja - <h2>20.9.2023 Talousvaliokunnalle: rahoituskehys, strategisten teknologioiden kehysväline, omien varojen järjestelmä Annoimme 20. syyskuuta 2023 pyynnöstä lausunnon eduskunnan talousvaliokunnalle. Asiat: E 17/2023 vp EU:n monivuotisen rahoituskehyksen 2021-2027 välitarkistus U 41/2023 vp Euroopan strategisten teknologioiden kehysvälineen perustaminen (STEP) UJ 21/2023 vp – U 22/2022 vp EU:n omien varojen järjestelmä, muutokset Lausunnon pääsanomat: Strateginen kriisinhallinta ja erityisesti kestävyysmurros vaativat julkisia investointeja ja transformatiivista innovaatio- ja teollisuuspolitiikkaa, joiden puute [ ] Lausunto Jaa PDF
755 hahmoja - <h2>14.9.2023 Valtiovarainvaliokunnalle: finanssipolitiikan säännöt Annoimme 14. syyskuuta 2023 pyynnöstä lausunnon eduskunnan valtiovarainvaliokunnalle. Asia: U 23/2023 vp Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle Euroopan komission ehdotukset Euroopan unionin finanssipolitiikan sääntöjen muuttamiseksi (Finanssipolitiikan säännöt) https://www.eduskunta.fi/pdf/U+23/2023?lang=fi Lausunnon pääsanomat: EU:n komission ehdotus talouspolitiikan koordinaatiokehikon ja EU:n finanssipolitiikan sääntöjen muuttamiseksi tekee toteutuessaan EU:n talouspolitiikan koordinaatiosta aiempaa joustavampaa ja harkinnanvaraisempaa, mutta samalla uskottavampaa. Nykyisissä yhteiskunnallisissa olosuhteissa, joissa laaja-alainen [ ] Lausunto Jaa PDF
542 hahmoja - <h2>28.8.2023 Mitä on vetytalous? Vedyn teknologisista mahdollisuuksista on puhuttu vaikka kuinka kauan, mutta viime vuosina “vetytalous” on noussut pelkästä teknologisesta ideasta laajemmaksi yhteiskunnalliseksi visioksi. Kuin “kiertotalous” tai “biotalous” aiemmin, se lupaa suorastaan yhteiskunnan aineenvaihdunnallista mullistusta. Investoinnit tähän visioon ovat kasvaneet voimakkaasti, ja poliittista pääomaa kerätään sen taakse hurjalla vauhdilla. Siksi juuri nyt on tärkeä hetki katsoa, mitä kaikkea vetytalous [ ] Jaa
577 hahmoja - <h2>16.6.2023 Uutiskirje 6/2023 Kesäkuinen uutiskirjeemme (tilaa tästä) poikkeaa normaalista muodosta – nimittäin sen sijaan, että kertaisimme uutisia maailmalta, kerromme BIOS-tutkijoiden matkoista maailmalla. Tutkijamme osallistuivat Beyond Growth -konferenssiin Brysselissä ja vierailivat Uppsalan yliopiston Climate Change Leadership -tutkimusryhmän vieraina Ruotsissa. Omia julkaisuja ja muuta toimintaa on kertynyt muutenkin kosolti. Beyond Growth -konferenssi 15.–17.5. Brysselissä Jussi Ahokas ja Paavo Järvensivu osallistuivat Beyond [ ] Uutiskirje Jaa
579 hahmoja - <h2>22.5.2023 Teollisuuspolitiikka ja eurooppalainen kestävyysmurros Teollisuuspolitiikasta puhuminen ei ole aivan helppoa, kun paikalla on edustava joukko Euroopan unionin meppejä ja ylintä johtoa, aina Ursula von der Leyeniä ja Roberta Metsolaa myöten, sekä kansainvälinen huippuedustus tutkijoita ja järjestöjen edustajia, jotka suhtautuvat kriittisesti talouskasvuun politiikan ylimpänä tavoitteena. Karkeasti ottaen: totunnaisen politiikan suunnasta on helppoa nähdä teollisuuspolitiikan asettuvan vastoin EU:n sääntöperustaista vapaakauppalinjaa, ja [ ] Jaa
634 hahmoja - <h2>9.5.2023 Kulttuuri suomalaisessa luonnonvarahallinnassa Miten ja millaisiin tarkoituksiin luonnonvaroja tulisi käyttää, jotta käyttö olisi kestävää? Näillä kysymyksillä on kulttuurisetkin, arvoihin, perinteisiin ja luonnon kokemiseen liittyvät ulottuvuutensa. Kulttuurin ja kestävyysmurroksen yhteyksiä voi jäljittää tutkimalla suomalaisten luonto- ja luonnonvarastrategioiden kulttuuria koskevia mainintoja ja käsityksiä. Oikeus luontoon nousee kulttuurisessa tarkastelussa keskeiseksi: luonnonvarahallinnan on sovitettava yhteen erilaisten ihmisryhmien odotuksia ja tarpeita – luonnon [ ] Kulttuurinen muutos Jaa
598 hahmoja - <h2>2.5.2023 Kulttuuri ja kestävyysmurros Kulttuurin merkitys kestävyysmurroksessa ja ekologisessa jälleenrakennuksessa on tänä päivänä laajasti tunnistettu. Mutta mistä puhutaan, kun puhutaan kulttuurista? Kulttuurin määritelmien ja merkitysten moninaisuus voi turhauttaa, mutta se on myös tarpeellista. Mitä laajemmin, syvemmin ja vaihtelevammin voidaan ajatella kulttuurin ja kestävyysmurroksen suhteita, sitä enemmän muodostuu inhimillistä pääomaa kestävyysmurroksen toteuttamiseen ja sen haastavimpienkin puolien sietämiseen. Sana kulttuuri esiintyy [ ] Kulttuurinen muutos Jaa
528 hahmoja - <h2>21.4.2023 Uutiskirje 4/2023 Nyt mennään jo vaalien jälkeisessä huhtikuussa ja odotellaan uutta hallitusta. Uutiskirjeessä (tilaa tästä) muistutetaan toisesta ajankohtaisuudesta: IPCC:n kuudennen arviointiraportin yhteenveto on ilmestynyt ja sanoma tarkentuu: vahingot ovat jo pitkällä, toimet myöhässä, mutta yhä tärkeämpiä! Tarkennusta tarjoaa myös pureutuminen pääomaan: rahamuotoisen pääoman saatavuus ei IPCC:n mukaan ole väistämätön este, mutta miten lienee reaalipääoman ja inhimillisen pääoman [ ] Jaa
557 hahmoja - <h2>12.4.2023 Viimeinen ilmastoraportti ennen historian saranahetkeä “Tämän vuosikymmenen valinnat ja tehdyt toimet vaikuttavat nyt ja tuhansien vuosien päähän.” – IPCC, AR6 Synthesis Report, Summary for Policymakers (25) Kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC julkaisi maaliskuussa synteesin kuudennesta arviointiraportistaan (AR6). Tämä summeeraus päätti prosessin, joka on kaikkiaan kestänyt kahdeksan vuotta: päätökset AR6:n metodologiasta sekä tulevien raporttien työnjaosta tehtiin Nairobissa vuonna 2016. Sen jälkeen on ilmestynyt [ ] Jaa
669 hahmoja - <h2>4.4.2023 Miksi Suomi älähti EU:n energiansäästötavoitteesta? – Sähkön ja energian välille ei voi vetää yhtäläisyysmerkkiä Maaliskuun lopulla uutisoitiin EU:n uudesta energiatehokkuusdirektiivistä ja suomalaisista reaktioista siihen. Ylen jutussa 27.3. otsikoitiin EU:n “jyräävän” läpi lain, joka “vaarantaa Suomen nykyiset ilmastotavoitteet”. Närä kohdistui erityisesti direktiiviin kuuluviin energiasäästötavoitteisiin, joita ministeri Mika Lintilä kutsui “täysin järjettömiksi”. Mistä tässä oikein on kysymys? Direktiivin mukaan EU:n jäsenvaltioiden on yhdessä vähennettävä energiankulutustaan 11,7% vuoteen 2030 mennessä, suhteessa vuoden [ ] Jaa
583 hahmoja - <h2>31.3.2023 Petteri Taalaksen virheelliset väestönäkemykset YK:n alaisen Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n pääsihteeri Petteri Taalas vieraili lauantaina 25.3. Ylen ykkösaamussa Seija Vaaherkummun haastateltavana, ja haastattelun sisältöä kerrattiin myös verkkosivujen artikkelissa. Jälleen kerran Taalaksen lausunnot herättivät yleistä hämmennystä, sillä niihin sisältyi suuri joukko hyvin ongelmallisia väitteitä. BIOS-tutkimusyksikköhän tarttui Taalaksen väitteisiin jo vuonna 2019, ja Yle julkaisi aiheesta samana vuonna laajan artikkelin. Syyskuussa [ ] Jaa
424 hahmoja - <h2>24.3.2023 Riittävätkö pääomat ilmastotoimiin ja ekologiseen jälleenrakennukseen? IPCC:n viimeisimmässä raportissa todettiin, ettei pääomien riittävyys ole este tarvittaville ilmastotoimille. Tarkastelemme asiaa kriittisesti taloudellisten pääomatyyppien kautta. Kysymys pääoman riittävyydestä laajenee tällöin rahoituspääomasta reaalipääomaan, aineettomaan pääomaan ja luontopääomaan. BIOS-ekonomisti Jaa
634 hahmoja - <h2>20.3.2023 Uutiskirje 3/2023 Voit tilata BIOS-uutiskirjeen täältä. Toimintaamme voi seurata myös Facebook-sivullamme, Twitterissä ja Mastodonissa. Youtube-kanavallamme on kerätty omia videoitamme ja muita esiintymisiämme. Kotisivuillemme olemme keränneet myös listan videoesiintymisistä ja podcasteista. Maailmalta: aavan meren sopimus ja valtamerten syvät ongelmat Maaliskuun alussa kuultiin yllättäviä ja hyviä uutisia, kun YK:n pari vuosikymmentä kestäneissä neuvotteluissa saatiin kuin saatiinkin aikaan aavaa merta (high seas) koskeva sopimus. Sopimus koskee valtioiden aluevesien ja talousvyöhykkeiden [ ] Jaa
689 hahmoja - <h2>13.2.2023 Uutiskirje 2/2023 Voit tilata BIOS-uutiskirjeen täältä. Toimintaamme voi seurata myös Facebook-sivullamme, Twitterissä ja Mastodonissa. Youtube-kanavallamme on kerätty omia videoitamme ja muita esiintymisiämme. Kotisivuillemme olemme keränneet myös listan videoesiintymisistä ja podcasteista. Maailmalta: ilmastonmuutoksen lukupaketti Viime kuukausina ilmastonmuutosta, sen hillintää ja hillinnän epäonnistumisia koskien on tullut niin paljon uutisia ja tutkimuksia, että kokosimme uutiskirjeen tilaajille lukupaketin aiheesta. Ensin katsaus taaksepäin: Carbon Brief tarkastelee tässä artikkelissaan ilmastonmuutoksen etenemistä vuonna 2022. Tärkeänä [ ] Jaa
692 hahmoja - <h2>2.2.2023 Valtiovarainvaliokunnan verojaostolle: polttoaineveron alentaminen Annoimme 2. helmikuuta 2023 pyynnöstä lausunnon eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle. Asia: KAA 11/2021 vp Polttoaineveron alentaminen https://www.eduskunta.fi/pdf/KAA+11/2021 Lausunnon pääsanomat: Kansalaisaloitteessa esitettyä polttoaineveron alentamista ei pidä toteuttaa. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen (nettotasolla) on kaikkien yhteiskuntien päätehtäviä. Siinä ei ole onnistuttu Suomessa. Mitään toimia, joiden seurauksena päästövähennykset viivästyvät tai päästöt jopa kasvavat, ei ole syytä tehdä. Liikenteen päästövähennykset ovat täysin [ ] Lausunto Jaa PDF
672 hahmoja - <h2>2.2.2023 Yhteiskunnallinen aineenvaihdunta – mitä se on? BIOS-tutkijat ovat käyttäneet usein kirjoituksissaan ilmaisua yhteiskunnallinen, materiaalinen tai sosio-ekologinen “aineenvaihdunta” (metabolism, Stoffwechsel). Alkuperäinen innostus tälle on saatu materiaalivirtojen tutkimuksesta, jossa tarkastellaan nyky-yhteiskuntien tarvitsemaa energia- ja materiasyötettä, niiden ainekiertoja ja jätevirtoja. Näiden virtojen tarkastelu ylätasolla voi kuitenkin jättää piiloon sen, mitä yhteiskunnissa konkreettisesti tapahtuu. BIOS-työssä aineenvaihdunnan käsitteen tarkoituksena on syventää näkemystä suomalaisen ekologisen jälleenrakennuksen tai [ ] Jaa
712 hahmoja - <h2>23.1.2023 Valtiovarainvaliokunnan verojaostolle: energia-alan voittoverot Annoimme 23. tammikuuta 2023 pyynnöstä lausunnon eduskunnan talousvaliokunnalle. Asia: HE 320/2022 vp Hallituksen esitys eduskunnalle sähköalan ja fossiilisten polttoaineiden alan väliaikaisia voittoveroja koskevaksi lainsäädännöksi https://www.eduskunta.fi/pdf/HE+320/2022 Lausunnon pääsanomat: Esitetyt sähköalan ja fossiilisten polttoaineiden alan väliaikaiset voittoverot ovat BIOS-tutkimusyksikön näkemyksen mukaan perusteltuja nykyisissä yhteiskunnallisissa olosuhteissa. Voittoverojen rajaus, voimassaoloaika sekä kohdennus on mietitty lakiehdotuksessa hyvin, minkä vuoksi verojen [ ] Lausunto Jaa PDF
516 hahmoja - <h2>16.1.2023 Mitä on monikriisi? Termi polycrisis on levinnyt viime aikoina laajaan käyttöön englanninkielisessä maailmassa. Myös BIOS-tutkijat ovat ottaneet teksteissään käyttöön suomenkielisen käännöksen “monikriisi” – muiden ohella. Kuten kuvailin viime vuoden syyskuisessa tekstissä, “monikriisi ei tarkoita vain erilaisten ongelmien luettelointia vaan tilannetta, jossa useat kriisit osuvat samaan hetkeen ja kytkeytyvät yhteen vahvistaen toisiaan.” Mutta mistä termi juontaa ja mitä se [ ] Jaa
713 hahmoja - <h2>11.1.2023 Talousvaliokunnalle: biopolttoöljyn jakeluvelvoite Annoimme 11. tammikuuta 2023 pyynnöstä lausunnon eduskunnan talousvaliokunnalle. Asia: HE 297/2022 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi biopolttoöljyn käytön edistämisestä annetun lain sekä biopolttoaineista, bionesteistä ja biomassapolttoaineista annetun lain muuttamisesta https://www.eduskunta.fi/pdf/HE+297/2022 Lausunnon pääsanomat: Hallituksen esityksen tavoitteena on saada aikaan suurempia päästövähennyksiä taakanjakosektorilla lisäämällä biopolttoöljyn käyttöä suhteessa fossiiliseen polttoöljyyn. Toteutuessaan esitetyssä muodossa lain vaikutukset osunevat pääsääntöisesti työkoneiden [ ] Lausunto Jaa PDF
656 hahmoja - <h2>10.1.2023 Valtiovarainvaliokunnalle: EU:n talouspolitiikka Annoimme 10. tammikuuta 2023 pyynnöstä lausunnon eduskunnan valtiovarainvaliokunnalle. Asia: E 14/2020 vp Valtioneuvoston selvitys: Komission tiedonanto talouspolitiikan EU-koordinaation arviosta Lausunnon pääsanomat: EU:n komission marraskuussa 2022 julkaisema ehdotus EU:n talouspolitiikan ohjauksen tulevaksi malliksi on peruslähtökohdiltaan ja -periaatteiltaan hyvä ja luo edellytykset kansalliselle kannanmuodostukselle EU-maissa. EU:n talouspolitiikan ohjauksen ja sääntöjen näkökulmasta keskeisin kysymys tulevina vuosina ja vuosikymmeninä [ ] Lausunto Jaa PDF
649 hahmoja - <h2>5.1.2023 BIOS-tutkimusyksikön toiminta vuonna 2022 Merkittävä osa työstämme kytkeytyi kuluneena vuonna tavalla tai toisella sotaan, sen vaikutuksiin sekä Suomen ja EU:n reaktioihin. Maaliskuussa BIOS-blogissa julkaistiin kolme kirjoitusta: ensimmäisessä käsiteltiin sodan vaikutusta energiamurrokseen, toisessa irtautumista riippuvuudesta Venäjän energiatuonnista, ja kolmannessa Ville Lähde tarttui kriittisesti kysymykseen omavaraisuudesta ruokakriisissä. Huhtikuussa BIOS-ekonomisti Jussi Ahokas pureutui makrotaloudellisiin laskelmiin, joissa arvioitiin energiakriisin vaikutuksia. Syyskuisessa kirjoituksessaan Ville [ ] Jaa
631 hahmoja - <h2>19.12.2022 Joulupuu on varastettu – 30 vuotta ilman nettopäästövähennyksiä Juuri julkaistut tiedot vuoden 2021 kasvihuonekaasupäästöistä ovat järkyttäviä. Pandemian jälkeisen yhteiskunnan avautumisen saattoi odottaa johtavan tilapäiseen päästöjen lisääntymiseen, ja seurauksena olikin hyvin pieni bruttopäästöjen kasvu. Nielujen puolella vahvistui ennakoitu jyrkkä pudotus, ja maankäyttösektori kokonaisuutena oli ensimmäistä kertaa pieni päästölähde. Yhdessä nämä tulokset tarkoittavat, että Suomen vuotuiset nettopäästöt (päästöt mukaanlukien maankäyttösektori bruttonieluineen) kohosivat ja ovat itse [ ] Jaa
632 hahmoja - <h2>9.12.2022 Uutiskirje 12/2022 Voit tilata BIOS-uutiskirjeen täältä. Toimintaamme voi seurata myös Facebook-sivullamme, Twitterissä ja Mastodonissa. Youtube-kanavallamme on kerätty omia videoitamme ja muita esiintymisiämme. Kotisivuillemme olemme keränneet myös listan videoesiintymisistä ja podcasteista. Maailmalta Egyptin ilmastokokous ja puolentoista asteen tavoitteen kohtalo Sharm el-Sheikhissä järjestetyn COP27-ilmastokokouksen annista on voinut lukea laajasti niin kotimaisista kuin kansainvälisistä tiedotusvälineistä, joten emme syvenny yksityiskohtiin tässä uutiskirjeessä. Kokouksen [ ] Uutiskirje Jaa
589 hahmoja - <h2>30.11.2022 Valtiovarainvaliokunnan verojaostolle: TKI-tuet Annoimme 30. marraskuuta 2022 pyynnöstä lausunnon eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle. Asia: LA 69/2022 vp Lakialoite laeiksi tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoihin perustuvista lisävähennyksistä verotuksessa ja verontilityslain 12 ja 12 f §:n ja tuloverolain 124 ja 124 b §:n muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi Lausunnon pääsanomat: Tutkimus- ja kehittämistoiminnan tukeminen ja toimintaan kannustaminen on perusteltua tämän hetken yhteiskunnallisissa [ ] Lausunto Jaa PDF
502 hahmoja - <h2>28.11.2022 Ekologinen jälleenrakennus, makrotalous ja valtion rooli talouden ohjauksessa Ekologisen jälleenrakennuksen aikana investointikysynnän rooli korostuu. Käytännössä tämä johtaa siihen, että ekologisen jälleenrakennuksen talous on toteutuessaan täystyöllisyystalous ja ekologisesti kestävästi käytettävissä olevien resurssien täyskäytön talous. Ekologisen jälleenrakennuksen makrotalouspolitiikka ja talouspolitiikka laajemminkin pitää suunnitella näistä lähtökohdista. Jaa
726 hahmoja - <h2>22.11.2022 Talousvaliokunnalle: Kaivostoiminnalle rajat -kansalaisaloite Annoimme 22. marraskuuta 2022 pyynnöstä lausunnon eduskunnan talousvaliokunnalle. Asia: KAA 1/2022 vp Kaivostoiminnalle RAJAT https://www.eduskunta.fi/pdf/KAA+1/2022 Lausunnon pääsanomat: Kaivosalan sääntelyn, kuten kaiken ympäristön tilaa mahdollisesti heikentävän toiminnan sääntelyn, tulee perustua tavoitteeseen luontokadon pysäyttämisestä ja ripeästä luonnon tilan kohentamisesta. Vain toimivat luonnonjärjestelmät mahdollistavat muiden intressien mukaisen toiminnan.Päästötavoitteet ovat kiitettävät, mutta keinot selvästi riittämättömät ja epävarmat. Hallituksen esitys [ ] Lausunto Jaa PDF
608 hahmoja - <h2>16.11.2022 Energialaskuri – mitä fossiiliton energiantuotanto Suomessa vaatii? BIOS-tutkimusyksikkö on julkaissut verkossa energialaskurin, jonka avulla käyttäjä voi tarkastella ja havainnollistaa fossiilisen energiantuotannon korvaamisen haasteita Suomessa. Energialaskurissa käyttäjä voi säätää energian tarvetta ja tuotantotapoja, ja laskuri näyttää, mikä määrä sähköä, biomassaa ja maalämpöä tuotantoon tarvitaan. Moni miettii juuri nyt oman asunnon energiakysymyksiä. Laskurin avulla samankaltaista tarkastelua voi tehdä valtakunnan mittakaavassa. Laskuriin on esiasetettu 6 [ ] Jaa
611 hahmoja - <h2>3.11.2022 Julkisen talouden ohjausta kehitettävä vallitseviin yhteiskunnallisiin ja ekologisiin oloihin Valtiovarainministeriötä ei voida ohittaa uudenlaista yhteiskuntapolitiikan suunnittelua luotaessa. Ministeriön tai ainakin eri ministeriöiden muodostaman kokonaisuuden on kuitenkin laajennettava katsettaan vanhojen julkisen talouden totuuksien ulkopuolelle, jotta rakentava keskustelu voi jatkua. Kuten sanottua, parempi toimintaympäristön analyysi voi auttaa valtiovarainministeriötä eteenpäin, näkemään julkisen talouden ohjaukseen juuri nyt monikriisissä kohdistuvat vaatimukset. Jaa
815 hahmoja - <h2>19.10.2022 Eduskunnan talousvaliokunnalle: Valtioneuvoston selonteot ilmasto- ja energiastrategiasta ym. Annoimme 19. lokakuuta pyynnöstä lausunnon eduskunnan talousvaliokunnalle. Asiat: VNS 4/2022 vp Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035 https://www.eduskunta.fi/pdf/VNS+4/2022 VNS 6/2022 vp Valtioneuvoston selonteko Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia https://www.eduskunta.fi/pdf/VNS+6/2022 VNS 7/2022 vp Valtioneuvoston selonteko maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta https://www.eduskunta.fi/pdf/VNS+7/2022 Lausunnon pääsanomat: Suunnitelmista ja strategiasta puuttuu riittävä kokonaisvaltaisuus ja ennakoivuus: hiilineutraaliustavoitteen [ ] Lausunto Jaa PDF
648 hahmoja - <h2>17.10.2022 Ensimmäinen BIOS-festivaali 12.-13. lokakuuta 2022 oli jymymenestys Liput “myytiin” loppuun hyvissä ajoin ja paikan päällä oli molempina päivinä reippaasti yli 200 osallistujaa. Keskiviikkoiltana nautimme ensin sykähdyttävästä konserttiesityksestä ja sen jälkeen seurustelusta elektronis-jälleenrakentavan musiikin tahtiin. Torstaipäivänä kuulimme puheenvuoroja ja keskustelimme Suomesta, joka toteuttaa ekologista siirtymää suunnitelmallisesti ja sopeutuu luovasti maailmantilanteessa tapahtuviin muutoksiin. Keskiviikon tunnelmiin voi palata alla näkyvien kuvien ja Kristiina Männikön Spotify-soittolistaksi [ ] Jaa
773 hahmoja - <h2>7.10.2022 Eduskunnan valtiovarainvaliokunnalle: Komission ehdotus ennallistamisasetukseksi Annoimme 7. lokakuuta 2022 pyynnöstä lausunnon eduskunnan valtiovarainvaliokunnalle. Asia: U 76/2022 vp Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luonnon ennallistamisesta (ennallistamisasetus) https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kirjelma/Documents/U_76+2022.pdf Lausunnon pääsanomat: Ennallistamisasetus on osa säädösten kokonaisuutta, jolla pyritään torjumaan ja hillitsemään ilmastokriisiä ja luontokatoa. Kokonaisuuden tavoitteista vallitsee konsensus: hyvin voivat ekosysteemit ovat välttämättömiä yhteiskunnan ja talouden mielekkään tulevaisuuden [ ] Lausunto Jaa PDF
662 hahmoja - <h2>7.10.2022 Eduskunnan ympäristövaliokunnalle: Kaivoslaki Annoimme 5. lokakuuta 2022 pyynnöstä kirjallisen lausunnon Eduskunnan ympäristövaliokunnalle Asia: HE 126/2022 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivoslain muuttamisesta Lausunnon pääsanomat: Kaivoslain sääntelyn, kuten kaiken ympäristön tilaa mahdollisesti heikentävän toiminnan sääntelyn, tulee perustua tavoitteeseen luontokadon pysäyttämisestä ja ripeästä luonnon tilan kohentamisesta. Vain toimivat luonnonjärjestelmät mahdollistavat muiden intressien mukaisen toiminnan (kuten talouden) Vaikka esitystä ei kokonaisuutena [ ] Lausunto Jaa PDF
691 hahmoja - <h2>23.9.2022 Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnalle: Luonnonsuojelulaki Annoimme 23. syyskuuta 2022 pyynnöstä lausunnon eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnalle. Asia: HE 76/2022 vp Hallituksen esitys eduskunnalle luonnonsuojelulaiksi ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta https://www.eduskunta.fi/pdf/HE+76/2022 Lausunnon pääsanomat: Luontokadon pysäyttämisen täytyy olla tavoite, josta käsin luonnonsuojelua koskevia lakialoitteita arvioidaan. Tavoite sisältyy hallitusohjelmaan ja EU:n biodiversiteettistrategiaan. Lakiehdotus tarvitsisi etukäteisen tieteellisen arvion siitä, että ehdotus tekee tavoitteen saavuttamisen [ ] Lausunto Jaa PDF
630 hahmoja - <h2>7.9.2022 Sitkeä edistysusko ja murtumien maailmanpolitiikka Koronapandemia, ennakoitua nopeammat ja vakavammat ympäristökriisin vaikutukset sekä Venäjän hyökkäys Ukrainaan ovat ajaneet meidät maailmanhistoriallisten murtumien keskelle. Fossiilitalous on kriisissä, pahimmin sen syntykodissa Euroopassa. Kiinan asema maailmassa mullistuu. Maailmanlaajuinen erikoistumiseen, tehokkaisiin kulkuyhteyksiin ja nopeisiin toimitusaikoihin nojannut kaupankäynnin verkosto on melkoisessa sotkussa – Ever Given -laivan jumittuminen Suezin kanavaan oli näkyvä esimerkki verkoston haavoittuvuudesta, mutta pandemia [ ] Jaa
663 hahmoja - <h2>6.9.2022 Keskusteluja Suomen metsälinjauksista ja metsäsektorin kehittämisestä pe 9.9. BIOS-tutkimusyksikkö on viime syksystä alkaen toteuttanut yhteensä kymmenen jaksoa sisältävän podcast-sarjan Metsäsektorin ekologinen siirtymä. Olemme kutsuneet keskusteluihin yhteensä 19 metsä-, energia- ja rahoitussektorin sekä vihreän siirtymän johtavaa asiantuntijaa yliopistoista, tutkimuslaitoksista ja alan yrityksistä. Sarja huipentuu perjantaina 9.9. 2022 kahteen keskusteluun, joissa suomalaiset europarlamentaarikot kommentoivat sarjan keskeisiä viestejä, vihreän siirtymän metsäsektorille avaamia uusia mahdollisuuksia sekä kansallisia [ ] Jaa
312 hahmoja - <h2>27.6.2022 Johtopäätökset Sitralle tekemästämme selvityksestä: reilu kestävyyssiirtymä vaatii siirtymäpolitiikkaa Kerromme näkemyksemme kestävyyssiirtymän edellytyksistä Suomessa ja hahmottelemme askeleita kohti siirtymäpolitiikkaa, jonka avulla kestävyyssiirtymä on mahdollista toteuttaa. Jaa
623 hahmoja - <h2>16.6.2022 Päästövähennykset ja hiilen talteenotto – ei yhtäläisyysmerkkiä Viime aikoina olen useaan otteeseen törmännyt näkemykseen, jonka mukaan kasvihuonekaasujen päästöjen vähennyksiä ja hiilidioksidin talteenottoa (tai “negatiivisia päästöjä”) tulisi tarkastella samalla tavalla, samanarvoisina asioina. Onhan päästötonnin vähentämisellä ja hiilitonnin sitomisella sama lopputulos, joten eivätkö kummatkin ole yhtä tärkeitä asioita? Arkisella matematiikalla asia vaikuttaa selvältä, mutta tarkemmin katsoen väite samanarvoisuudesta ei päde. Väitteessä sivuutetaan ilmastonmuutoksen hillinnän [ ] Jaa
702 hahmoja - <h2>13.6.2022 Eduskunnan talousvaliokunnalle: REPowerEU Annoimme 13. kesäkuuta 2022 pyynnöstä lausunnon eduskunnan talousvaliokunnalle. Asia: E 76/2022 vp Valtioneuvoston selvitys: Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) 2021/241 muuttamisesta elpymis- ja palautumissuunnitelmien REPowerEU-lukujen osalta sekä asetusten 2021/10160, 2021/2115, direktiivin 2003/87/EY ja päätöksen – KOM(2022) 231 muuttamisesta. https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Liiteasiakirja/Documents/EDK-2022-AK-33897.pdf Lausunnon pääsanomat: Suomen myönteinen kanta REPowerEU-suunnitelmaan varauksella, että EU:n 55-valmiuspaketin tavoitteita ja [ ] Lausunto Jaa PDF
728 hahmoja - <h2>13.6.2022 Eduskunnan talousvaliokunnalle: esitys luonnonsuojelulaiksi Annoimme 13. kesäkuuta 2022 pyynnöstä lausunnon eduskunnan talousvaliokunnalle. Asia: HE 76/2022 vp Hallituksen esitys eduskunnalle luonnonsuojelulaiksi ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta https://www.eduskunta.fi/pdf/HE+76/2022 Lausunnon pääsanomat: Hallituksen esitys luonnonsuojelulaiksi seuraa pääpiirteissään vakiintunutta luonnonsuojelun linjaa, joka on osoittautunut riittämättömäksi. Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen on kiihtynyt entisestään. Luonnon monimuotoisuuden kadon pysäyttäminen edellyttää tärkeimpien ajurien eli maankäytön tapojen ja luonnonvarojen [ ] Lausunto Jaa PDF
706 hahmoja - <h2>13.6.2022 Eduskunnan valtiovarainvaliokunnalle: REPowerEU-suunnitelma Annoimme 13. kesäkuuta 2022 pyynnöstä lausunnon eduskunnan valtiovarainvaliokunnalle. Asia: E 68/2022 vp Valtioneuvoston selvitys: Komission tiedonanto, REPowerEU-suunnitelma https://www.eduskunta.fi/pdf/E+68/2022 Lausunnon pääsanomat: Suomen myönteinen kanta REPowerEU-suunnitelmaan varauksella, että EU:n 55-valmiuspaketin tavoitteita ja ilmastotavoitteita ei pitkällä aikavälillä vaaranneta, on BIOS-tutkimusyksikön mielestä perusteltu. Suomen tulisi asettaa energiansäästössä komission suositusta (-13 %) kovempi kansallinen tavoite. Sähköistyminen ja kulutuksen vähentäminen ovat [ ] Lausunto Jaa PDF
655 hahmoja - <h2>7.6.2022 Eduskunnan talousvaliokunnalle: jakeluvelvoite Annoimme 7. kesäkuuta 2022 pyynnöstä lausunnon eduskunnan talousvaliokunnalle. Asia: HE 85/2022 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain 5 §:n muuttamisesta ja 5 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta https://www.eduskunta.fi/pdf/HE+85/2022 Lausunnon pääsanomat: Hallituksen esitys eduskunnalle uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitteen alentamiseksi 7,5 prosenttiyksiköllä (12 prosenttiin) vuodeksi 2022 ja jakeluvelvoitteen ylittämistä koskevan sääntelyn lieventämiseksi [ ] Lausunto Jaa PDF
716 hahmoja - <h2>6.6.2022 Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle: lentovero Annoimme 6. kesäkuuta 2022 pyynnöstä lausunnon eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle. Asia: KAA1/2020 vp Lentovero, Esiselvitys: Valtioneuvoston selvitys-ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:19 https://www.eduskunta.fi/pdf/KAA+1/2020 Lausunnon pääsanomat: Lentoliikenteen radikaali vähentäminen tulevina vuosina ja vuosikymmeninä on välttämätöntä, jotta ilmastokriisin ja laajemman ekologisen kriisin negatiivisia vaikutuksia pystytään rajoittamaan oikeudenmukaisesti. On tärkeää tutkia ja vertailla eri ohjaustapoja, joilla lentämistä voidaan lähitulevaisuudessa nopeasti vähentää. [ ] Lausunto Jaa PDF
755 hahmoja - <h2>6.6.2022 Eduskunnan talousvaliokunnalle: ilmastotoimia koskevan sosiaalirahaston perustaminen Annoimme 6. kesäkuuta 2022 pyynnöstä lausunnon eduskunnan talousvaliokunnalle. Asia: UJ 13/2022 vp – U 61/2021 vp Valtioneuvoston U-jatkokirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta ilmastotoimia koskevan sosiaalirahaston perustamisesta https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Liiteasiakirja/Documents/EDK-2022-AK-29410.pdf Lausunnon pääsanomat: Suomi kannattaa ehdotusta päästökaupan laajentamisesta tieliikenteeseen ja rakennusten lämmitykseen, mihin päätös sosiaalirahastosta on liitetty. Päästökaupan laajentaminen on tällä hetkellä ensisijainen politiikkatoimi, joten kompromissin hakeminen [ ] Lausunto Jaa PDF
711 hahmoja - <h2>12.5.2022 Eduskunnan valtiovarainvaliokunnalle: Julkisen talouden suunnitelma 2023-2026 Annoimme 12. toukokuuta 2022 pyynnöstä lausunnon eduskunnan valtiovarainvaliokunnalle. BIOS:lta on pyydetty samasta asiasta lausuntoa myös talousvaliokunnalle. Asia: VNS 2/2022 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026 https://www.eduskunta.fi/pdf/VNS+2/2022 Lausunnon pääsanomat: Julkisen talouden suunnitelman pohjana oleva talousennuste lienee ylioptimistinen. Vuoden 2022 alussa päätettävistä lisämäärärahoista huolimatta finanssipolitiikan linja jää elvyttävän sijaan todennäköisesti neutraaliksi, kun globaali suhdanne viilenee [ ] Lausunto Jaa PDF
568 hahmoja - <h2>6.5.2022 Eduskunnan talousvaliokunnalle: Julkisen talouden suunnitelma 2023–2026 Julkisen talouden suunnitelman mukaiset julkiset panostukset hiilineutraaliuuteen ovat maltillisia ja väheneviä. Tämä on ristiriidassa siirtymäpolitiikan koko ajan lisääntyvän kiireellisyyden sekä tarvittavan laajuuden kanssa. Viivyttely ja varovaisuus voivat lopulta nostaa ilmastonmuutokseen sopeutumisen kokonaiskustannuksia. Tulevissa elvytysohjelmissa vihreitä investointeja pitääkin painottaa huomattavasti aikaisempaa voimallisemmin. Lausunto Jaa PDF
627 hahmoja - <h2>4.5.2022 Eduskunnan valtiovarainvaliokunnalle: Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta Puolustusmenojen lisäys ei yksiselitteisesti lisää kansantalouden ja julkisen talouden taakkaa. Se ei myöskään pakota valtiota luopumaan esimerkiksi ympäristöinvestoinneista, jotka ovat tulevina vuosina välttämättömiä myös turvallisuuspoliittisista syistä, kuten selonteossakin todetaan. Mikäli taloudellinen suhdanne vuosikymmenen puolivälistä sen loppuun asti on hyvä, vaatii julkisten investointien kohdentaminen ja ajoittaminen aikaisempaa selvästi parempaa koordinointia. Lausunto Jaa PDF
404 hahmoja - <h2>21.4.2022 Eduskunnan talousvaliokunnalle: Euroopan unionin omat varat EU:n omat varat tulisi nähdä jatkossa pysyvänä institutionaalisena osana EU:n politiikkaa. Erityisesti Euroopan vihreän kehityksen ohjelman edistämisessä ja toimeenpanossa omien varojen käyttö esimerkiksi vihreiden investointien rahoittamisessa tulisi vakiinnuttaa pysyväksi käytännöksi. Lausunto Jaa PDF
598 hahmoja - <h2>19.4.2022 Uutiskirje 4/2022 Tervetuloa lukemaan BIOS-tutkimusyksikön huhtikuun uutiskirjettä! (Tilaa uutiskirje sähköpostiisi täältä!) Jatkamme viime uutiskirjeen pääteemoista eli IPCC:n uusimmasta pääraportista, jonka kolmas osa ilmestyi edellisen uutiskirjeen jälkeen, sekä Venäjän ja Ukrainan sodasta. Globaalit ja kansalliset ruoka- ja energiakysymykset ovat olleet erityisesti esillä BIOS-tutkijoiden kannanotoissa. Alkuun kuitenkin jotain ihan muuta. “Tulevaisuuden tilannehuone” avautui WISE-tutkimusprojekti on rakentanut kuntien käyttöön uuden strategiatyökalun [ ] Jaa
522 hahmoja - <h2>11.4.2022 Venäjän energia ja makrotaloudelliset laskelmat Yksinkertaisilla makrotaloustieteellisillä mallinnuksilla on oma paikkansa politiikkatarkasteluissa, mutta poliittisten päätöstentekijöiden tulee olla tarkkana niistä saatavien tulosten kanssa. Erilaiset keskinäisriippuvaiset todellisuuden prosessit voivat yllättää moneen suuntaan, ja niukkuudet taloudessa saattavat olla paikoin absoluuttisia. Jopa niin absoluuttisia, että mallit eivät niitä lainkaan pysty käsittelemään. BIOS-ekonomisti Jaa
415 hahmoja - <h2>23.3.2022 Eduskunnan ympäristövaliokunnalle: Uusi ilmastolaki Ilmastopolitiikan suunnittelujärjestelmää on laajennettava ja kehitettävä innovaatio- ja teollisuuspolitiikan sisältäväksi siirtymäpolitiikan suunnittelujärjestelmäksi, joka ohjaa yhteiskunnan ekologisen kestävyyden rajoihin ja huomioi myös muut strategiset haavoittuvuudet kuten geopoliittiset jännitteet. Lausunto Jaa PDF
621 hahmoja - <h2>18.3.2022 Ruokakriisi ja omavaraisuuden illuusiot Maailmassa oli käynnissä moniulotteinen ruokakriisi jo ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Nälkäisten ihmisten määrä oli ollut useita vuosia nousussa muun muassa lisääntyneiden konfliktien ja ilmastonmuutoksen vaikutusten vuoksi, ja koronapandemian aikaansaamat toimituskatkokset sekä lisääntyneen köyhyyden pahentama ruokaturvattomuus syvensivät kierrettä entisestään. Venäjän hyökkäys Ukrainaan tuskin olisi voinut tulla vaarallisemmalla hetkellä. Sotatoimien ja pakotteiden aiheuttamat vientikatkokset ja pidempiaikaisetkin tuotantohäiriöt [ ] Jaa
580 hahmoja - <h2>16.3.2022 Uutiskirje 3/2022 Tervetuloa lukemaan BIOS-tutkimusyksikön maaliskuun uutiskirjettä. (Tilaa uutiskirje sähköpostiisi täältä!). Kuten edellisellä kerralla lupasimme, käymme läpi tuoretta IPCC:n raporttia, mutta hyvin erilaisessa tilanteessa kuin silloin osasimme arvatakaan. Helmikuussa suursodan pilvet olivat vielä taivaanrannassa, vaikka Ukrainassa olikin sodittu jo pitkään. Nyt on havahduttu toivottavasti lopullisesti siihen, että irtaantuminen fossiilisista polttoaineista on ilmastopolitiikan lisäksi turvallisuuden ja vakauden kysymys [ ] Jaa
686 hahmoja - <h2>7.3.2022 Vihreä siirtymä ja irtautuminen energiariippuvuudesta Venäjään: konkreettiset reunaehdot ja mahdollisuudet Suomessa Ilmastotavoitteiden saavuttamisen on Suomessa ja globaalisti katsottu edellyttävän luopumista suurimmasta osasta fossiilisen energian käyttöä. Energiasisällössä mitattuna noin 90% fossiilisista energiavirroista tulee Suomeen Venäjältä. Tältä osin ilmastotavoitteet ja tavoite irtautua Venäjän energiavirroista ovat yhteneväiset. Venäläisestä fossiilienergiasta luopumisen on aiemmin ennakoitu tapahtuvan vähitellen seuraavan 10-20 vuoden aikana sitä mukaa, kun riittävän edullisia vähähiilisiä teknologioita saadaan käyttöön. Venäjän [ ] Jaa
597 hahmoja - <h2>4.3.2022 Ukrainan sota, energiamurros ja ilmastonmuutos Ukrainan sota mullistaa maailmaa perin juurin, kuten edelleen käynnissä oleva koronapandemia. Käsitykset turvallisuudesta, vakaudesta ja ennustettavuudesta menevät jälleen uusiksi, eikä kylmän sodan asetelman houkuttelevasta analogiasta huolimatta olla siirtymässä menneeseen vaan aivan uudenlaiseen maailmantilanteeseen. Tällaisessa murroskohdassa kaikilla on kiire analysoida maailmaa uusiksi. Mutta kiire voi myös sumentaa näkökenttää, sillä kiivaat muutokset eivät poista verkkaisia tapahtumakulkuja. Ukrainan [ ] Jaa
483 hahmoja - <h2>15.2.2022 Eduskunnan talousvaliokunnalle: Komission tiedonanto talouspolitiikan EU-koordinaation arviosta Tulevat vuosikymmenet ovat väistämättä vahvan investointipolitiikan aikaa, ja tämä on syytä huomioida sääntöjen ja koordinaation uudistamisessa. On arvioitava, missä määrin investointipolitiikalle tehdään jatkossa tilaa kansallisen talouspolitiikan alueella ja missä määrin vastuuta siirretään yhteisesti EU-tasolla kannettavaksi. Lausunto Jaa PDF
575 hahmoja - <h2>10.2.2022 Uutiskirje 2/2022 Tervetuloa lukemaan vuoden 2022 ensimmäistä uutiskirjettä! Jos et ole jo uutiskirjeen tilaaja, kannattaa liittyä mukaan, sillä myöhemmin keväällä on luvassa mm. perusteellista analyysiä tulevasta IPCC:n uuden ilmastoraportin yhteiskunnallisesta osiosta. Uutiskirjeissä esittelemme kiinnostavia tutkimuksia ja tapahtumia maailmalta ja Suomesta sekä kerromme BIOS-tutkimusyksikön toiminnasta ja tuotannosta. Uutiskirjeet lähetetään tilaajille sähköpostitse ja arkistoidaan tälle sivustolle. Tilaa uutiskirje sähköpostiisi [ ] Jaa
469 hahmoja - <h2>7.2.2022 Life matters everywhere. The notion of biodiversity in the Dasgupta Review The Dasgupta Review (2021) was both lauded and criticised upon its publication. Criticisms tended to focus on economizing Nature, ”laying a price tag on Nature”. However, such criticisms miss the mark in two key respects. First, the notion of biodiversity in the report is surprisingly nuanced, and secondly, Dasgupta is adamant that determining the “price” [ ] Jaa
556 hahmoja - <h2>10.1.2022 BIOS-tutkimusyksikön toiminta vuonna 2021 Tutkimusyksikkömme väelle vuoden merkittävin tapahtuma oli Koneen Säätiön elokuussa myöntämä neljän vuoden tutkimusrahoitus, joka oli säätiön historian mittavin yksittäinen rahoitusmyöntö. Tämän rahoituksen turvin riveihimme liittyy vuoden 2022 alusta uusi tutkija, BIOS-ekonomisti Jussi Ahokas. Viime vuodelta siirretty Helsinki Biennaalin “tutkimusasema” oli myös hieno päästä toteuttamaan, joskaan koronatoimista johtuen läsnäolomme ei voinut olla yhtä konkreettista kuin [ ] Jaa
661 hahmoja - <h2>13.12.2021 Metsäpodcast 3: Metsäteollisuuden painopiste pitkään hiiltä sitovaan korkean lisäarvon tuotantoon Päästöoikeuksien ja energian hinnat ovat nousseet tasolle, jonka vielä alkusyksystä arvioitiin toteutuvan vasta vuoden 2030 jälkeen. EU:n ilmasto- ja metsälinjaukset sekä LUKE:n julkaisemat tiedot Suomen metsien vuosikasvun heikkenemisestä eivät todennäköisesti mahdollista hakkuiden kasvattamista nykytasolta. Miten metsäteollisuus vastaa tähän nopeaan toimintaympäristön muutokseen ja tuottaa vähemmällä raaka-aineen käytöllä enemmän lisäarvoa? BIOS:n Metsäpodcastin kolmannessa jaksossa ovat keskustelemassa Jakob [ ] Podcast Jaa
577 hahmoja - <h2>3.12.2021 Uutiskirje 12/2021 Tervehdys lukijoillemme! Tämä on vuoden viimeinen BIOS-uutiskirje, ja seuraavaksi on luvassa tavalliseen tapaan vuoden tapahtumien kertaus tammikuun alussa. Joulukuun aikaiset tekemisemme löydätte aikanaan siitä. Tilaa uutiskirje sähköpostiisi täältä. Maailmalta COP 26: Glasgow’n ilmastokokouksen jälkeen Glasgow’n ilmastokokoukseen kohdistui poikkeuksellisen suuria odotuksia, sillä siellä oli tarkoitus vihdoin kiristää valtioiden sitoumuksia, kuten Pariisin sopimuksen yhteydessä oli luvattu. Kokouksen viivästyminen [ ] Jaa
579 hahmoja - <h2>2.12.2021 Metsäteollisuus tarvitaan mukaan energiaverkon tasapainottamiseen Tällä viikolla sähkön tuntihinta pohjoismaisessa sähköpörssissä on noussut hetkellisesti huimalle yli 50c/kWh tasolle. Hintapiikki on lähes kymmenkertainen sähkön pitkän aikavälin hintatasoon nähden ja viikon keskihinta on sekin moninkertainen vuoden takaiseen nähden. Kuitenkin vain viikko sitten sähkön hinta käväisi nollilla. BIOSin Metsä-podcastsarjan toisessa osassa Vatajankoski OY:n toimitusjohtaja Pekka Passi ja VTT:n johtava tutkija Eemeli Tsupari ruotivat [ ] Podcast Jaa
343 hahmoja - <h2>9.11.2021 Valtiovarainvaliokunnan liikennejaostolle: Ekologinen jälleenrakennus liikenteen näkökulmasta Tämän hetken ylätason linjaus Suomen liikenteen tulevaisuudesta on kuvattu jokseenkin selkeästi Fossiilittoman liikenteen tiekartassa. Valittuun linjaan sisältyy kuitenkin huomattavia riskejä. Lausunto Jaa PDF
464 hahmoja - <h2>2.11.2021 Ilmastonmuutos ja luontokato haastavat metsäsektorin toimintatavat BIOS-tutkimusyksikkö juhlistaa Glasgown ilmastoneuvotteluja aloittamalla uuden podcast-sarjan Metsäsektorin ekologinen siirtymä: Kuka, mitä, missä ja milloin? Sarjassa syväluodataan ilmasto- ja monimuotoisuuskysymysten merkitystä metsäsektorille ja pohditaan miten edessä oleviin muutoksiin voidaan sopeutua teknologiaa ja toimintalogiikkaa kehittämällä. Podcast Jaa
329 hahmoja - <h2>2.11.2021 BIOS-podcast-sarja: Metsäsektorin ekologinen siirtymä Tässä podcast-sarjassa pureudumme erityisesti siihen, miten metsien käyttö vaikuttaa ilmasto- ja monimuotoisuustavoitteisiin ja miten metsäteollisuus voisi sopeutua nopeasti muuttuviin ekologisiin ja yhteiskunnallisiin reunaehtoihin. Podcast Jaa
672 hahmoja - <h2>11.10.2021 Uutiskirje 10/2021 Tervetuloa lukemaan lokakuun uutiskirjettä! Ajankohtaiskatsauksen, lukuvinkkien ja BIOS-tutkimusyksikön julkaisujen lisäksi meillä on ilo kertoa ennakkotietoa tutkijajoukkomme laajenemisesta vuoden vaihteessa. Tilaa uutiskirje sähköpostiisi täältä! Maailmalta Lähestyvä COP26 Marraskuinen COP26-ilmastokokous Glasgow’ssa siintää edessä. Koronapandemian vuoksi viivästyneeltä kokoukselta toivotaan paljon, mutta etukäteisanalyyseistä on ollut havaittavissa vähintäänkin lievää tappiomielialaa. Kokouksessa olisi tarkoitus saada kiristettyä Pariisin ilmastosopimuksen yhteydessä ilmoitettuja kansallisia sitoumuksia. [ ] Jaa
625 hahmoja - <h2>7.10.2021 Huoltosuhde ei ole vain taloudellinen yhtälö Syyskuun lopulla huoli alhaisesta syntyvyydestä ja “väestöllisestä huoltosuhteesta” ponnahti jälleen näkyvästi julkiseen keskusteluun Tilastokeskuksen uuden ennusteen pohjalta. Helsingin Sanomat suomi pääkirjoituksessaan (maksumuurin takana) poliitikkoja saamattomuudesta ja varoitti hyvinvointivaltion luhistumisesta: “Jos Tilastokeskuksen ennuste toteutuu, hyvinvointivaltion perusta pettää. Huoltosuhde nyrjähtää. Suomi lähestyy hiljalleen tilannetta, jossa yhtä huollettavaa – eläkeläistä tai lasta – kohden on yksi työntekijä.” Lukuisten [ ] Jaa
553 hahmoja - <h2>4.10.2021 Ekonomisti Jussi Ahokas siirtyy BIOS-tutkimusyksikköön BIOS palkkaa vuoden 2022 alusta alkaen ekonomistin ja poliittisen talouden väitöskirjatutkijan Jussi Ahokkaan vahvistamaan ekologisen jälleenrakennuksen tutkimusta sekä käytännön edellytysten luomista. Yhteiskunnan rakenteiden nopea ja reilu muutos, jonka myötä ilmastopäästöt laskevat radikaalisti ja luonnonvarojen kulutus kääntyy laskuun, vaatii syvällistä ymmärrystä makrotaloudesta sekä talouspolitiikan todellisista rajoitteista ja mahdollisuuksista. Tiedote Jaa
457 hahmoja - <h2>20.9.2021 Sivistys ekologisen jälleenrakennuksen maailmassa – Kymmenen lähtökohtaa Kestävää yhteiskuntaa kohti vievän kokonaisvaltaisen siirtymän peruslinjat on helppo sanoa, mutta siirtymän toteuttaminen ja keinojen keksiminen vaatii koko yhteiskunnan osallistumista, kaikkien elämänalueiden osaamisen ja tiedon tuomista mukaan – uudenlaista sivistystä. Millaista sivistystä ekologisen jälleenrakennuksen aikakaudella tarvittaisiin? Jaa
587 hahmoja - <h2>9.9.2021 Uutiskirje 9/2021 Tervetuloa syksyn ensimmäisen uutiskirjeen pariin! Ihan ensimmäiseksi kiitämme Koneen Säätiötä, joka myönsi elokuussa meille historiansa suurimman yksittäisen apurahan. BIOS-tutkimusyksikön pitkäjänteinen tutkimus- ja vuorovaikutustyö on nyt turvattu ainakin neljäksi vuodeksi eteenpäin. Suuri kiitos luottamuksesta! Tilaa uutiskirje sähköpostiisi täältä! Maailmalta IPCC:n uusi raportti julkaistiin elokuussa Kun IPCC:n pitkään odotettu uusi ilmastonmuutosraportti ilmestyi elokuussa, julkisuudessa lähdettiin kilvan kutsumaan sitä [ ] Jaa
564 hahmoja - <h2>5.7.2021 Uutiskirje 7/2021 Tervetuloa keskikesän uutiskirjeen pariin. Kesäkuisen kirjeemme jälkeen on ehtinyt kertyä taas kaikenlaista BIOS-touhua, mutta kyllä me hieman lomailemmekin. Tilaa uutiskirje sähköpostiisi täältä! Maailmalta IPCC & IPBES: Ilmasto- ja biodiversiteettikriisien hillintä on sovitettava yhteen Kesäkuussa julkaistiin ensimmäinen kansainvälisten ilmasto- ja biodiversiteettipaneelien IPCC ja IPBES yhteistyöllä laadittu työpajaraportti, Biodiversity and Climate Change. Työpaja käynnistyi viime vuoden joulukuussa, [ ] Jaa
595 hahmoja - <h2>1.6.2021 Uutiskirje 6/2021 Tervetuloa kesäisen uutiskirjeen pariin. Saa nähdä, sataako tämän tullessa, mutta pääskysiä joka tapauksessa pyörii ikkunan takana tätä kirjoittaessa. Tilaa uutiskirje sähköpostiisi täältä! Maailmalta Kansainvälisen energiajärjestön raportti lyö fossiilitaloutta kasvoille Loppukevään eittämättä merkittävin ilmastopoliittinen uutinen oli Kansainvälisen energiajärjestö IEA:n raportin Net Zero by 2050 ilmestyminen. Perinteisesti ilmastopoliittisessa mielessä konservatiivinen IEA on povannut fossiilisten merkittävän roolin jatkuvan paljon [ ] Jaa
379 hahmoja - <h2>28.5.2021 Tulevaisuusvaliokunnalle: Agenda2030 – Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa Ympäristön tilaan ja luonnonvarojen käyttöön liittyvien Agenda2030-tavoitteiden on oltava Suomessa ensisijaisia, ja ylikulutus on nähtävä systeemisenä, kaikkea yhteiskunnan toimintaa koskevana ja globaalia kestävää kehitystä vaarantavana ongelmana. Lausunto Jaa PDF
330 hahmoja - <h2>21.5.2021 Talousvaliokunnalle: Julkisen talouden suunnitelma 2022-2025 Julkisen talouden suunnitelmasta puuttuvat tieto ekologisesta kestävyydestä ja työkalut ohjata taloutta sitä kohti. Vastuullinen taloudenpito edellyttää tietopohjan ja ohjauskyvyn harppauksenomaista parantamista. Lausunto Jaa PDF
279 hahmoja - <h2>16.4.2021 Miksi puhe irtikytkennästä on hankalaa? Irtikytkennän käsittely kaipaa paljon terävöitystä ja tarkennusta. Irtikytkentää on monenlaista, ja keskustelua haittaa, että erilaisia irtikytkennän muotoja ei riittävän täsmällisesti erotella toisistaan. Jaa
524 hahmoja - <h2>8.4.2021 BIOS: podcastit ja videot BIOS on vuosien mittaan julkaissut kasvavan joukon podcasteja ja videoita. Lisäksi BIOSlaiset ovat esiintyneet vierailijoina lukuisten muiden toimijoiden ääni- ja kuvanauhoilla. Olemme koonneet alle podcasteja ja videoita, tuoreimmasta vanhimpaan. Viimeisin päivitys: 20.8. 2024 Podcastit // Videot Podcastit BIOSin omat podcastit: Podcast-sarja: 12 käsitettä maailmasta Ensimmäinen jakso: Elämä Toinen jakso: Aineenvaihdunta Kolmas jakso: Tarpeet Neljäs jakso: [ ] Jaa
343 hahmoja - <h2>20.1.2021 Kiertotalouden suuret pienet askeleet Tammikuussa ympäristöministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö julkaisivat ehdotuksen kiertotalouden strategiseksi ohjelmaksi otsikolla Uusi suunta. Miltä ohjelmaehdotus näyttää? Viitoittaako se tietä kohti Suomea, jonka luonnonvarojen kulutus kääntyy selvästi laskuun? Jaa
403 hahmoja - <h2>15.1.2021 Talousvaliokunnalle: Kestävän kasvun ohjelma Kestävän kasvun ohjelmasta puuttuu ekologisten reunaehtojen järjestelmällinen, kokonaisvaltainen tarkastelu, minkä vuoksi käsitys kestävyydestä ja vaadittavista kestävyystoimista on puutteellinen. Ehdotamme valtioneuvoston kanslian alaisuuteen tiedevetoista järjestelmäpäivitysten suunnitteluyksikköä. Lausunto Jaa PDF
362 hahmoja - <h2>15.12.2020 Mahdolliset ja mahdottomat tulevaisuudet – Biomassojen rooli ja riskit huomioitava ilmastostrategiassa Hiilineutraalisuus-tavoitetta silmälläpitäen teollisuuden toimialat ovat vuoden 2020 aikana julkaisseet "vähähiilitiekartat", joita on syytä pitää keskeisinä niin ilmastostrategian kuin teollisuuspolitiikankin näkökulmista. Jaa
575 hahmoja - <h2>3.12.2020 BIOS:n lausunto eduskunnan ympäristövaliokunnalle: Agenda 2030 Suomi on ylikuluttava maa, jossa luonnonvarojen käyttö on kestämättömällä tasolla. Siksi agendan ympäristö- ja luonnonvaratavoitteet ovat ensisijaisia. Hyvät saavutukset muissa tavoitteissa eivät ole kestäviä, sikäli kun ne perustuvat ylikulutukseen. Lähtökohtana tulee olla systemaattinen näkemys luonnonvarojen käytön nykytilasta ja kestävästä tasosta. Ilman tätä määrittelyä viittaukset kestävään talouskasvuun tai kiertotalouteen jäävät sanahelinäksi. Lausunto Jaa PDF
442 hahmoja - <h2>2.12.2020 Siirtymäpolitiikan kojelauta: uusi valtionjohdon työkalu ekologisen jälleenrakennuksen seurantaan ja arviointiin Kojelauta kokoaa yhteen viisi mittaria, joita tarkkailemalla valtionjohto, toimittajat ja kansalaiset voivat seurata, miten Suomi onnistuu siirtymäpolitiikassaan. Mittarit ovat hiilitasapaino, luonnonvarojen kokonaiskäyttö, valtion maksukyky, yhteiskunnallinen resilienssi ja siirtymätyöllisyys. Jaa
1395 hahmoja - <h2>20.7.2020 Korona kitkee liikakansoitusta? EVA:n kummallinen kyselytutkimus Tiistaina 14.7. äimistyin törmätessäni Helsingin Sanomien otsikkoon ”Kysely: Puolet suomalaisista uskoo, että koronavirusepidemia on luonnon oma tapa vähentää liikakansoitusta”. Mitä ihmettä? Puolet suomalaisistako mukailisi näkemyksissään Charles Dickensin Joulukertomuksen saituri Scroogea, joka toivoo, että ylimääräinen väestö kitkettäisiin pois? Ja kaiken lisäksi he näkisivät globaalissa pandemiassa luonnon oman pyrkimyksen tähän? Koska lehtiotsikkojen pohjalta ei kannata tehdä johtopäätöksiä, siirryin leipätekstiin. Siellä todettiin tarkemmin: ”Lähes puolet suomalaisista uskoo, että koronavirusepidemia on luonnon oma tapa vähentää liikakansoitusta ja huolehtia ympäristön ja ilmaston kantokyvystä.” Hieman eri asia, mutta hämmentävää silti, että esimerkiksi vihreitä kannattaneiden vastaajien joukossa 45% oli samaa mieltä (perussuomalaisissa 63%). Näkemys on tyystin epätieteellinen ja muutenkin karmea. Koska tulos oli niin käsittämätön, päätin tutustua uutisoituun EVA:n kyselytutkimukseen. Se paljastuikin järin eriskummalliseksi. Kyselyn tulos kertoo pikemmin laatijoidensa oudoista olettamuksista kuin vastaajien näkemyksistä. Toimittajien hälytyskellojen olisi pitänyt soida, mutta sen sijaan Helsingin Sanomien juttu välitti EVA:n tiedotteen sanomaa käytännössä sellaisenaan.” Jaa
293 hahmoja - <h2>22.6.2020 Uutiskirje 6/2020 Kuten edellisessä uutiskirjeessä lupasimme, palaamme tällä kertaa moniin sellaisiin alkuvuoden ympäristöuutisiin, joita emme ole ehtineet käsitellä pandemian luomina poikkeusaikoina. Vanhaan tapaan uutiskirje on jaettu temaattisiin osioihin. Jaa
854 hahmoja - <h2>9.6.2020 Pandemia osoittaa, miksi tutkimustiedon ja päätöksenteossa käytettyjen mallien avoimuus on tärkeää Käynnissä oleva koronaviruspandemia on monien muiden huomionarvoisten seikkojen muassa nostanut esiin myös tiedon avoimuuden merkityksen. Kun yhteiskunnassa tehdään laajamittaisia toimia, jotka vaikuttavat ihmisten elämään mukaan lukien taloudelliseen toimeliaisuuteen, on erityisen tärkeää, että toimien tietopohjaan voidaan luottaa ja että sitä voidaan arvioida. Asiantuntijatiedon merkitys ja asiantuntijatiedon ja poliittisen päätöksenteon suhteen merkitys korostuu. Molemmat seikat edellyttävät laajempaa ja syvempää asiantuntijatiedon saatavuutta (tiedon avoimuutta) ja arviointia (tiedon lukutaitoa). Ilman näitä perusedellytyksiä asiantuntijatiedon roolin korostuminen voi johtaa epäluuloihin ja väärinkäytöksiin. Jaa
365 hahmoja - <h2>20.5.2020 Ruokajärjestelmän menestyksessä muhivat kriisit Fossiilisten polttoaineiden tarjoaman energian varaan on rakentunut monimutkainen globaali ruokajärjestelmä, jonka muuttaminen on välttämätöntä mutta väistämättä myös riskialtista. Ilman kunnollista tajua ongelmien luonteesta muutoksessakin voidaan valita vaarallisia kehityspolkuja. Jaa
393 hahmoja - <h2>19.5.2020 Uutiskirje 5/2020 Toukokuun BIOS-uutiskirje poikkeaa rakenteeltaan aiemmista, sillä edellisen uutiskirjeen jälkeen kaikki tutkimusyksikkömme julkaistu työ on käsitellyt tavalla tai toisella käynnissä olevaa pandemiaa, sen hillintätoimia ja niiden vaikutuksia yhteiskuntiin. Tällä kertaa uutiskirjettä ei ole siksi tuttuun tapaan jaettu temaattisiin osioihin. Jaa
713 hahmoja - <h2>15.5.2020 EU:n kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä Maaliskuun alussa julkaistiin päivitetty Euroopan unionin kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä, ”EU-taksonomia”, joka ainakin Suomessa jäi vähäiselle huomiolle. Tämä komission liikkeelle paneman ”teknisen asiantuntijaryhmän” (Technical Expert Group on Sustainable Finance, TEG) kahden vuoden ajan kehittelemä paketti on osa Euroopan vihreän kehityksen ohjelman kestävien rahoitusmarkkinoiden toimenpidekokonaisuutta. Sen käyttöönotto osana EU:n ilmastopoliittisia toimia on aikataulutettu Green Dealissa tämän vuoden loppupuoliskolle. Eri toimijoiden tulee julkistaa ensimmäiset taksonomiatietonsa vuosien 2021–2022 kuluessa. Jaa
453 hahmoja - <h2>13.5.2020 Vihriälän työryhmän “kipupaketti” ja ekologinen siirtymäpolitiikka Ennen kuin suomalainen politiikka asemoidaan vuosikymmeneksi kivuliaaksi sopeutustoiminnaksi tai elvytyslistoista poimitaan miellyttäviä tai vastenmielisiä ideoita, on käytävä keskustelu Vihriälän raportin talouspolitiikan lähtökohdista ja kehystyksestä, jotka ovat tähän saakka omaksuttu mediassa ja julkisissa puheenvuoroissa varsin kritiikittömästi. Jaa
627 hahmoja - <h2>11.5.2020 Energiaelvytys Suomessa tarvitaan huomattava määrä uutta, polttamatonta energiantuotantoa. Tuulivoima on jo laajassa käytössä oleva vähähiilinen energian tuotantomuoto. Tuuli on monin paikoin jo nyt myös kustannustehokkain energialähde. Tuekseen tuulivoima tarvitsee säätövoimaa tuotannon vaihtelevuuden vuoksi. Myös sähköverkon on oltava riittävä ja oikean rakenteinen tukemaan vaihtelevaa tuotantoa ja sen säätelyä. Toinen Suomessa jo käytössä oleva ja nopeasti kehitettävissä oleva energiantuotannon muoto ovat erilaiset ei-fossiiliset kaasut, ensisijassa biokaasu ja synteettinen metaani. Jaa
636 hahmoja - <h2>5.5.2020 Miten Euroopan Green Dealin käy koronakriisissä? Euroopan vihreän kehityksen ohjelman, Green Dealin, teemat ovat olleet näkyvästi esillä koronakriisin hallinnasta käydyssä julkisessa keskustelussa. Useat tahot ovat peräänkuuluttaneet ilmastotoimien ja muiden ympäristönäkökohtien roolia elvytyksessä – soraäänet ovat olleet selvässä vähemmistössä. Käytännön toimia on kuitenkin nähty toistaiseksi vähän. Itse asiassa monia Green Dealin ensi askeleita on hidastettu tai viivästetty koronakriisin takia. Isoja EU:n budjettipäätöksiä tehdään kuitenkin toukokuun aikana, eli sanojen täytyisi muuttua teoksi. Jaa
378 hahmoja - <h2>24.4.2020 Lausunto: Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2021–2024 Selonteko ylikorostaa kestävyysvajetta julkisen talouden suurimpana riskinä ja jättää huomiotta sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden. Budjettitasapainotavoitetta parempi periaate julkisen talouden suunnittelulle on riskien hallinta. Lausunto Jaa PDF
546 hahmoja - <h2>9.4.2020 Uutiskirje 4/2020 Yhä kriisialttiimmassa ja toisiinsa kytkeytyvien nopeiden ja hitaiden kriisien maailmassa koko ajatus “normaalista päiväjärjestyksestä” kyseenalaistuu. Ei voida enää ajatella, että nopea kriisi on hoidettava ensin alta, jotta voidaan palata miettimään hitaita kriisejä ja niiden edellyttämiä yhteiskunnallisia siirtymiä sekä yleisen kriisialttiuden vähentämistä. Perustavanlaatuisen, pitkälle tähtäävän yhteiskunnallisen muutoksen on tapahduttava jatkuvissa mukautumisen ja sopeutumisen oloissa. Jaa
602 hahmoja - <h2>6.4.2020 Koronakriisin taloudellinen hallinta Myös keskellä akuuteinta pandemiakriisiä on pidettävä huolta, että poliittiset päätökset luovat vain sellaisia polkuriippuvuuksia, jotka edesauttavat ekologisen jälleenrakennuksen oikeudenmukaisen siirtymän toteuttamista. Esittelemme kolmivaiheisen taloudellisen hallinnan aloitteen, jonka myötä Suomi voi nousta kriisistä niin, että kaikki kansanosat ovat edelleen toimintakykyisiä ja olemme jo edistyneet ekologisessa jälleenrakennuksessa merkittävästi. Jos yritämme vain palata “normaaliin”, edessä on syvenevien kriisien taival. Jaa
368 hahmoja - <h2>25.3.2020 Ekologinen jälleenrakennus epävarmassa maailmassa Nyt koetut kriisit ovat tiiviisti globalisoituneen ja yhä kiivaammassa tahdissa toimivan maailman systeeminen piirre. Ne eivät ole kohtalon oikkuja, eivät “luonnon vastaisku”, eivät ikiaikaista onnettomuuksien kiertoa vaan osa parin vuosisadan aikana rakentunutta maailmanjärjestystä. Jaa
385 hahmoja - <h2>4.3.2020 Lausunto: Valtioneuvoston selvitys EU:n komission vihreän kehityksen ohjelmasta (Green Deal) Käsittelemme lausunnossa kasvustrategian ongelmakohtia ja kuvaamme mitä vihreän kehityksen ohjelma tarkoittaa siirtymäpolitiikan näkökulmasta ja millaiseksi talouden ohjausta ja mittaristoa tulisi siirtymäpolitiikan mukaisesti kehittää. Lausunto Jaa PDF
271 hahmoja - <h2>15.1.2020 Luonnonvarojen niukkuus ja runsaus Arkisesti ajatellen niukkuus on sitä, että jotain on käytettävissä liian vähän. On toimittava säästeliäästi, eikä saa tuhlata. Luonnonvaraongelmien ymmärtämiseen arkikäsitys ei kuitenkaan pure kunnolla. Jaa
663 hahmoja - <h2>13.12.2019 Suomen ilmastopolitiikka edelleen kriisissä: Sipilän hallitus jätti karun ilmastopoliittisen perinnön Juha Sipilän (kesk.) johtaman hallituksen ilmasto- ja energiapoliittisen strategian seurauksena on nettoilmastopäästöjen mittava kasvu. Tiedeyhteisö toi ongelman esiin useita kertoja koko Sipilän hallituskauden ajan. Nykyisen Sanna Marinin (sd.) hallituksen tehtäväksi jää tuhoisan ilmastopoliittisen linjan kääntäminen. Katri Kulmunin johtama Keskusta on käännöksessä vaa’ankieliasemassa. Tilastokeskuksen eilen (12.12.2019) julkaiseman tiedon mukaan Suomen ilmakehään päätyvät nettoilmastopäästöt kasvoivat vuodesta 2017 [ ] Jaa
310 hahmoja - <h2>20.11.2019 Miksi keskustelu ruoasta ja ympäristöstä menee koko ajan pieleen? Nykyinen ruokaa ja ympäristöä koskeva keskustelu pääosin estää kokonaisvaltaista yhteiskunnallista muutosta. Jos näistä asetelmista ei päästä irti, muutokset tapahtuvat rankasti myöhässä ja hallitsemattomasti. Jaa
763 hahmoja - <h2>25.10.2019 BIOS:n asiantuntijalausunto: Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 Asiantuntijalausunto BIOS-tutkimusyksikkö 24.10.2019 Asia: HE 29/2019 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 https://www.eduskunta.fi/valtiopaivaasiakirjat/HE+29/2019 Teema: Pl 32 – Hiilineutraalitalous ja toimenpiteet ilmastotavoitteiden edistämiseksi Erityisesti; Vuoden 2020 valtion talousarvioehdotuksen toimenpiteet ja haasteet ilmastotavoitteiden ja hiilineutraalin Suomen edistämiseksi erityisesti työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla (PL 32) Kiitämme mahdollisuudesta antaa asiantuntijalausunto valtion talousarvioon sisältyvien ilmastotavoitteiden toimenpiteistä ja [ ] Lausunto Jaa
619 hahmoja - <h2>4.10.2019 UUTISKIRJE 10/2019 Tervetuloa lukemaan lokakuun 2019 BIOS-uutiskirjettä! Uutiskirjeet lähetetään tilaajille sähköpostitse ja arkistoidaan tähän blogiin. Tilaa uutiskirje sähköpostiisi täältä! MAAILMALTA IPCC:n erikoisraportit maankäytöstä sekä meristä ja jäätiköistä Sitten elokuun alun uutiskirjeemme hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC on julkaissut kaksi uutta erikoisraporttia. Syyskuun alkupuolella ilmestynyt Climate Change and Land käsitteli maankäyttöä ja maaekosysteemien merkitystä ilmastonmuutoksessa. BIOS-tutkimusyksikön Ville Lähde pureutui raporttiin ja kävi läpi [ ] Jaa
511 hahmoja - <h2>18.9.2019 Ruoantuotannon synkkä utopia Nykymaailman hallitseva kehityssuunta on, että ruokaa on tuotettava yhä enemmän ja yhä tehokkaammin. Samalla ruokaa täytyy saada yhä halvemmalla, mistä hinnan maksavat sekä miljoonat ruoantuotannon parissa raatavat ihmiset että eläin- ja kasvikunnan moninaisuus. Ruoantuotanto on ihmiskunnan toimeliaisuuden tärkein alue, mutta se on myös väheksytyin. Vallitsevassa utopiassa maailman maaseudut haipuvat historian sumuun, ja ne korvaa luonnosta [ ] Jaa
610 hahmoja - <h2>5.8.2019 UUTISKIRJE 8/2019 Tervetuloa lukemaan elokuun 2019 BIOS-uutiskirjettä! Uutiskirjeet lähetetään tilaajille sähköpostitse ja arkistoidaan tähän blogiin. Tilaa uutiskirje sähköpostiisi täältä! MAAILMALTA Onko metsittäminen paras tapa torjua ilmastonmuutosta? Science-lehdessä julkaistiin heinäkuun alussa artikkeli, jossa arvioitiin metsänistutuksen globaaleja mahdollisuuksia ilmastonmuutoksen hillintään. Tutkimuksesta uutisoitiin näkyvästi maailmalla ja Suomessa, ja viesti oli innostunut: puiden istuttaminen onkin tehokkain ja halvin keino hillitä ilmastonmuutosta! Lapin [ ] Jaa
662 hahmoja - <h2>19.6.2019 Ympäristöturvallisuus Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa BIOS on yhdessä Ulkopoliittisen instituutin, Helsingin yliopiston ja Ilmatieteen laitoksen kanssa ollut toteuttamassa Tiina ja Antti Herlinin säätiön rahoittamaan Ympäristöturvallisuuden työpajasarjaa. Hankkeen tavoitteena oli tuoda ympäristötekijät ulko- ja turvallisuuspoliittisen keskustelun ytimeen ja kehittää käytäntöjä niiden hallitsemiseksi. Työpajoissa tuotiin yhteen niin virkamiehiä, kansalaisjärjestöjen ja viranomaisten edustajia kuin tutkijoita keskustelemaan ympäristönmuutoksen ulko- ja turvallisuuspoliittisista vaikutuksista. Tarkoituksena oli [ ] Jaa
573 hahmoja - <h2>8.6.2019 Tekojen ja valintojen merkityksistä Lehdistössä ja muissa medioissa kerrotaan ja keskustellaan yhä useammin ihmisten kulutusvalinnoista, joiden perustana ovat ilmasto- ja ympäristösyyt. Ruotsalaisen Greta Thunbergin aloittamat, Suomeenkin levinneet koululaisten ilmastolakot ovat saaneet paljon ansaittua huomiota ja rohkaisseet yhä useampia nuoria käsittelemään ilmastoahdistustaan julkisesti. Sosiaaliseen mediaan on syntynyt ryhmiä, joissa ihmiset sitoutuvat matkustamaan maitse ja järjestäytyvät jakamaan tavaraa ostamisen sijaan. [ ] Jaa
597 hahmoja - <h2>4.6.2019 UUTISKIRJE 6/2019 Tervetuloa lukemaan kesäkuun 2019 BIOS-uutiskirjettä! Uutiskirjeet lähetetään tilaajille sähköpostitse ja arkistoidaan tähän blogiin. Tilaa uutiskirje sähköpostiisi täältä! MAAILMALTA Laaja raportti luonnon monimuotoisuuden tilasta Viime aikojen merkittävin ympäristöuutinen oli Hallitustenvälisen luontopaneeli IPBES:n julkaisema globaali selvitys maailman luonnon tilasta. Tiedot luonnon monimuotoisuuden heikkenemisestä ja ekosysteemien rapautumisesta eivät ole valitettavasti uusia, mutta yksiin kansiin koottuna ne antavat hätkähdyttävän [ ] Jaa
611 hahmoja - <h2>21.5.2019 Nielulaskelmien virhesarja syö ilmastopolitiikan uskottavuutta BIOS-tutkimusyksikkö nosti syyskuussa 2018 esiin Suomen YK:n ilmastosopimuksen maaraportin laskelmat, joiden mukaan Suomen nettoilmastopäästöt eivät merkittävistä päästövähennystoimista huolimatta laske lainkaan vuoteen 2030 mennessä. Tämä johtuu raportin mukaan pääosin siitä, että hakkuutason nosto pienentää metsien hiilinieluja yhtä paljon kuin päästöjä vähennetään muualla yhteiskunnassa. Sipilän hallituksen ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen ja hänen avustajansa vihjailivat syksyn mittaan, että uudet [ ] Jaa
591 hahmoja - <h2>16.5.2019 Uudet biotuotetehtaat pakottavat luopumaan metsäbioenergian lisäkäytöstä Tutkijoiden mukaan Sipilän hallituksen tavoite nostaa metsien hakkuuta 66 miljoonasta kuutiosta 80 miljoonaan kuutioon vaaransi ilmasto- ja monimuotoisuustavoitteet. Puuntuotannollisesti kestävä hakkuiden yläraja, jossa ei huomioida ilmastoa tai monimuotoisuuden kapenemista, on Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan vuosille 2015–2024 84,2 miljoonaa m3. Vuoden 2017 hakkuutaso oli 72 miljoonaa kuutiota, ja hakkuiden ennakoidaan lähestyvän tänä vuonna 80 miljoonaa kuutiota. Hakkuut [ ] Jaa
669 hahmoja - <h2>29.4.2019 Ruokaturva ja kestävä ruokajärjestelmä kehityspolitiikan ytimeen BIOS-tutkimusyksikkö oli laatimassa Fingon koordinoiman ruokaturvaryhmän tuoretta kannanottoa ”Ruoka ratkaisijana”. Se peräänkuuluttaa ruokaturvaa ja kestäviä ruokajärjestelmiä suomalaisen kehityspolitiikan painopisteeksi. Ruoka on monien ympäristö- ja kehityskysymysten polttopiste, ja laajasti kestävä ruokajärjestelmä on elimellinen osa väestönkasvun hillintää, naisten ja lasten oikeuksien edistämistä ja yhteiskunnallisen vakauden edistämistä. Suomen EU-puheenjohtajuus tarjoaa maalle ainutlaatuisen tilaisuuden edistää sosiaalisesti ja ekologisesti kestävämpää [ ] Jaa
572 hahmoja - <h2>26.4.2019 UUTISKIRJE 4/2019 UUTISKIRJE 4/2019 Tervetuloa lukemaan huhtikuun 2019 BIOS-uutiskirjettä! Uutiskirjeet lähetetään tilaajille sähköpostitse ja arkistoidaan tähän blogiin. Tilaa uutiskirje sähköpostiisi täältä! BIOS MAAILMALLA Kolme BIOS-tutkijaa teki parin viikon tutkimusvierailun Yhdysvaltain länsirannikolle huhtikuussa. Reissu alkoi Oregonin osavaltion Portlandista, jossa Paavo Järvensivu osallistui Lewis & Clark Collegen symposiumiin ”Challenges to Status Quo: A System Unraveling?” julkisessa väittelyssä Environmental Defense [ ] Jaa
574 hahmoja - <h2>4.4.2019 Entä jos ilmastopäästöt nollataan oikeasti? Kirjoitus on julkaistu alun perin teoksessa Aunesluoma, Juhana & Kansika, Suvi (toim.): Euroopan villit kortit ja mustat joutsenet. Helsinki, Tulevaisuusvaliokunta, 2019. 80 s. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 6/2018. JOHDANTO Maailmassa kuultaisiin äänekäs kohahdus, jos eräänä päivänä huomattaisiin, että EU-alueen ilmastopäästöt on saatu nollaan nykyisessä tavoiteaikataulussa. Kasvihuonekaasupäästöjen ja -nielujen tasapainoon saattaminen on musta joutsen, koska sen edellyttämiä [ ] Jaa
613 hahmoja - <h2>1.4.2019 Kulutuksen vähentäminen – vaatimus ja vastareaktio Julkisessa ympäristökeskustelussa on vihdoin päästy tilanteeseen, jossa energian ja luonnonvarojen kulutuksen vähentäminen tunnustetaan laajalti välttämättömäksi, jotta ilmastonmuutoksen ohella voidaan vastata lukuisiin muihin ongelmiin kuten merten tilan heikkenemiseen, luonnon monimuotoisuuden katoon, viljelysmaan tuhoutumiseen, makean veden niukkuuteen ja saastumiseen sen monissa muodoissa. Luonnonvarojen kulutuksen vähentäminen ei tietenkään ole politiikan ja talouden valtavirtaa, ja tosiasiassa kehitys vie edelleen [ ] Jaa
629 hahmoja - <h2>26.3.2019 Metsäteollisuuden sivuvirrat, onko niitä? Puulla katetaan nykyisellään yli neljännes Suomen kokonaisenergiankulutuksesta. Uusiutuvasta energiasta puulla tuotetaan noin 80%. Sipilän hallituksen energia- ja ilmastostrategian (EIS) tärkein päästövähennyskeino on puupohjaisen bioenergian osuuden kasvattaminen entisestään esimerkiksi korvaamalla fossiilisia polttoaineita puubiomassoilla energia- ja liikennesektoreilla. Tutkijoiden keskuudessa vallitsee kuitenkin laaja konsensus siitä, että puun korjaaminen vain energiakäyttöä varten voi lähivuosikymmenien aikana olla ilmaston kannalta jopa [ ] Jaa
588 hahmoja - <h2>19.3.2019 UUTISKIRJE 3/2019 Tervetuloa lukemaan maaliskuun 2019 BIOS-uutiskirjettä! Uutiskirjeissämme esittelemme kiinnostavia tutkimuksia ja tapahtumia maailmalta ja Suomesta sekä kerromme BIOS-tutkimusyksikön toiminnasta ja tuotannosta. Uutiskirjeet lähetetään tilaajille sähköpostitse ja arkistoidaan myös blogiimme. Tilaa uutiskirje sähköpostiisi täältä! MAAILMALTA Miten jotkut maat ovat saaneet kasvihuonekaasujen päästöt laskemaan? Globaalit kasvihuonekaasujen päästöt ovat edelleen kasvussa, mutta pieni joukko maita on onnistunut laskemaan päästöjään. [ ] Jaa
564 hahmoja - <h2>13.3.2019 Ilmastotutkijan vastuu Suomalainen Petteri Taalas johtaa YK:n alaista Maailman ilmatieteen järjestöä (WMO). WMO isännöi kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n sihteeristöä, joten sen rooli ilmastonmuutoksen tutkimuksessa on ohittamaton. WMO ja IPCC tekevät ratkaisevan tärkeää työtä ilmastonmuutoksen seurannassa ja ennakoinnissa. Näiden järjestöjen ja niihin kuuluvien henkilöiden lausunnoilla on oikeutetusti suuri kantavuus. Esimerkiksi juuri Taalaksen lausuntoihin viitataan suomalaisessa keskustelussa toistuvasti. Aina ei [ ] Jaa
608 hahmoja - <h2>18.2.2019 UUTISKIRJE 2/2019 Tervetuloa vuoden ensimmäisen uutiskirjeen pariin! Aikaisemmat uutiskirjeet löytyvät blogistamme ja sen voi tilata täältä. MAAILMALTA Green New Deal murtautui yhdysvaltalaiseen päivänpolitiikkaan Yhdysvaltalaisen politiikan kentiltä kuuluu kummia. Toista vuosikymmentä ympäristötutkijoiden ja -aktiivien puheissa kummitellut käsite Green New Deal on murtautunut valtapolitiikkaan – ja mikä ällistyttävintä, marginaalisen vision sijaan siitä on muotoutunut kunnianhimoinen lupaus demokraattisen puolueen nahanluonnista ja yhdysvaltalaisen yhteiskunnan [ ] Jaa
636 hahmoja - <h2>7.2.2019 Ruokajärjestelmän kohtalonkysymyksiä – Miten niitä pitäisi kysyä? Maailman ruokajärjestelmä on monenlaisten mullistusten edessä, sekä ulkoisten muutosten paineesta että pyrittäessä ratkaisemaan vakavia ongelmia. Nälän vähentäminen, jopa lopettaminen, on otettu kansainväliseksi tavoitteeksi. Toisaalta väestö kasvaa joillain alueilla parhaimmassakin tapauksessa vielä ainakin vuosisadan puoliväliin, ja kaupungistuminen etenee. Ruoantuottajien heikko asema on herättänyt huolta niin vauraissa kuin köyhemmissä maissa. Ruoantuotanto kärsii ympäristömuutoksista, ja tuotannon omia ympäristövaikutuksia [ ] Jaa
605 hahmoja - <h2>8.1.2019 BIOS-tutkimusyksikön toiminta vuonna 2018 Tutkimusyksikkömme toimintaa on voinut seurata kuluneena vuonna entistä läheisemmin, kun tammikuussa aukesivat BIOSin Facebook-sivut ja toukokuussa aloitettiin säännöllisen uutiskirjeen julkaiseminen. Tiedotimme myös tärkeistä julkaisuista tai tapahtumista ePressi-tiedotepalvelun kautta. Viime vuoden tapaan kokoamme tässä kirjoituksessa yhteen vuoden tärkeitä tapahtumia, julkaisujamme ja muuta toimintaamme. BIOS ON OSA WISE-TUTKIMUSHANKETTA Vuoden alussa käynnistyi Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) [ ] Jaa
624 hahmoja - <h2>18.12.2018 UUTISKIRJE 12/2018 Tervetuloa vuoden viimeisen BIOS-uutiskirjeen pariin! Aikaisemmat uutiskirjeet löytyvät blogistamme ja sen voi tilata täältä. NOSTO BIOS kommentoi Helsingin kaukolämmön tulevaisuutta ja esitystä ”hiililaiksi” BIOS luovutti 11.12. pormestari Jan Vapaavuorelle tiekartan hiilineutraaliin kaukolämpöön siirtymiseksi Helsingissä. Taustalla oli Valor-konsulttiyhtiöltä tilattu selvitys. Tiekartan lähtökohtana on ilmastopaneelin suositus saada Suomen nettopäästöt nollaan mahdollisimman pian vuoden 2030 jälkeen. Koska kaukolämmön tuotanto muodostaa noin puolet Helsingin [ ] Jaa
665 hahmoja - <h2>17.12.2018 Aidot ilmastopäästövähennykset ilman välivaiheita kaukolämmön tuotannossa Helsingissä Helsinki pyrkii nopeasti hiilineutraaliksi. Kaukolämmön tuotanto on suurin yksittäinen hiilidioksidin lähde Helsingissä. Kivihiilelle ei tällä hetkellä ole kaukolämmön huippukulutuksen aikaan muuta 100% toimitusvarmaa vaihtoehtoa kuin puu. Puun poltto on ilmastonmuutoksen kannalta ratkaisevalla aikavälillä kutakuinkin yhtä haitallista kuin kivihiilen poltto. Biomassalaitosten rakentaminen korvaamaan Hanasaaren ja Salmisaaren hiili-CHP-laitokset olisi ilmaston ja Helsingin talouden kannalta virheinvestointi. Koska kaukolämpövoimaloiden [ ] Jaa
690 hahmoja - <h2>11.12.2018 Tiekartta hiilineutraaliin kaukolämpöön Helsingissä -julkistustilaisuus 11.12.2018 (lataa materiaalit) Tiekartta luovutettiin pormestari Jan Vapaavuorelle aamupäivällä 11. joulukuuta Balderin salissa. Lataa julkistustilaisuudessa näytetyt esityskalvot ja varsinainen tiekartta. Tilaisuuden tiedote, sis. ohjelma: ”Bioenergia ei tuota ilmastohyötyjä ja tulee Helsingille kalliiksi – Pormestari Vapaavuori vastaanottaa tiekartan hiilineutraaliin kaukolämpöön siirtymiseksi Helsingissä Julkistamistilaisuus 11.12.2018 klo 9.30–10.30, Balderin Sali, Aleksanterinkatu 12, Helsinki Suomen ilmastopaneelin mukaan hiilineutraaliuteen on pyrittävä vuoteen 2035 [ ] Jaa
615 hahmoja - <h2>26.11.2018 Metsien käytön ajojärjestyksestä Ilmastonmuutoksen kannalta ratkaisevaa on ilmakehän tiettynä ajanjaksona sisältämien kasvihuonekaasujen määrä. Tästä luonnontieteellisestä näkökulmasta sekä päästöjen vähentäminen että nielujen lisääminen ovat tarpeellisia ja toimivia keinoja. Tarvittavien päästöleikkausten mittakaava on suurempi kuin potentiaalisten nielujen, mutta kummatkin vaikuttavat täysimääräisesti nettopäästöihin. Poliittisesti tilanne on toinen, koska päästöjen suhteen käydään osittain kauppaa, osittain vähennyksiä tehdään sopimuksin. Nielut on ainoastaan luvattu [ ] Jaa
674 hahmoja - <h2>23.11.2018 Talous- ja ilmastopolitiikka vaalikaudella 2019–2023 -seminaari 22.11.2018 (lataa BIOS-materiaalit) Puheenjohtajat Antti Rinne (SDP) ja Pekka Haavisto (Vihreät) hahmottivat tulevan vaalikauden talous- ja ilmastopolitiikkaa yhdessä tutkijoiden Jari Liskin (Ilmatieteen laitos) ja Paavo Järvensivun (BIOS) kanssa Kalevi Sorsa -säätiön ja BIOS-tutkimusyksikön järjestämässä seminaarissa. BIOS laati seminaarin pohjaksi tulevien vuosien konkreettisia ilmastotoimia ja niiden toteuttamisen mahdollistavia talouspoliittisia työkaluja tarkastelevan taustapaperin “Yhteiskunnan ekologinen jälleenrakennus”. Voit ladata Järvensivun esityskalvot [ ] Jaa
585 hahmoja - <h2>13.11.2018 UUTISKIRJE 11/2018 Syksy on jatkunut kiireisenä ja tapahtumarikkaana. Uutiskirjeissä esittelemme kiinnostavia tutkimuksia ja tapahtumia sekä kerromme BIOS-tutkimusyksikön toiminnasta ja tuotannosta. Aikaisemmat uutiskirjeet löytyvät tästä blogista. Tilaa uutiskirje sähköpostiisi täältä! NOSTO IPCC:n raportti muutti ilmaston laskuoppia Lokakuussa ilmestynyt IPCC:n raportti Climate Warming of 1,5°C sai aikaan suoranaisen ilmastokeskustelun hyökyaallon ja toi Suomessa tuhannet ihmiset kadulle. BIOS-tutkimusyksikkö esitteli tuoreeltaan raportin [ ] Jaa
645 hahmoja - <h2>3.11.2018 Kommentteja Lauri Valstan kirjoitukseen “Suomen hakkuilla globaali vaikutus” Alla oleva teksti on kirjoitettu vastauksena Maaseudun Tulevaisuuden toimittajan Henrik Hohterin pyyntöön esittää kommentteja Lauri Valstan kirjoitukseen “Suomen hakkuilla globaali vaikutus” (Maaseudun Tulevaisuus 26.10.2018). Näin ollen se taustoittaa myös Hohterin kommenttien perusteella kirjoittamaa artikkelia ”Bios-tutkijat vaativat metsänomistajille korvauksia ja kannustimia hiilen sidontaan – ”Otettava viipymättä käyttöön”” (Maaseudun Tulevaisuus 3.11.2018) Lauri Valstan tekstin lähtökohta on yhteinen BIOSin esittämien [ ] Jaa
671 hahmoja - <h2>2.11.2018 Maaseudun Tulevaisuus nimeää tutkimustiedon ”ympäristölobbyksi” BIOS-tutkimusyksiköllä on kaksi oleellista tehtävää. Teemme ympäristöteemoihin liittyvää monitieteistä tutkimusta ja viestimme kotimaisesta sekä kansainvälisestä tutkimustiedosta. Maaseudun Tulevaisuus nimeää 29.10. julkaistussa laajassa jutussaan BIOS:n ”ympäristölobbyksi” ja kritisoi erityisesti BIOS:n tiedotteita liittyen metsien hakkuutason noston aiheuttamaan hiilinielun pienenemiseen. Kaikki BIOS:n hakkuita ja hiilinieluja käsittelevä materiaali perustuu alan johtavien tutkijoiden ja tutkimusryhmien tuottamaan kotimaiseen ja kansainväliseen tutkimustietoon. [ ] Jaa
574 hahmoja - <h2>10.10.2018 Ilmaston laskuoppi muuttui – muuttuuko politiikka? Vielä Pariisin ilmastosopimusta laadittaessa ilmastopolitiikassa oli päädytty siihen, että maapallon keskilämpötilan nousu 2 teollisen ajan alun jälkeen olisi ilmastonmuutoksen “turvaraja”. Tiedettiin, että jo siihen mennessä tapahtuisi merkittäviä ympäristömuutoksia, mutta niiden kanssa voitaisiin vielä elää. Kunnianhimoisempi tavoite pyrkiä kohti 1,5 nousua oli lähinnä myönnytys uhanalaisille pienille tai köyhille saari- ja rannikkovaltioille. IPCC sai silti mandaatin tutkia, [ ] Jaa
581 hahmoja - <h2>9.10.2018 Kaksi pääsykoekysymystä ilmastovaaliehdokkaille IPCC:n tuore raportti painottaa, että inhimilliset elinolosuhteet turvataksemme ilmastonmuutos on pysäytettävä pikemminkin 1,5 asteeseen kuin 2 asteeseen. Yhteiskuntien on tehtävä nyt päätökset, joiden myötä ne pääsevät eroon fossiilisten polttoaineiden käytöstä ja laskevat ilmastopäästönsä 15–25 vuodessa hiilinielujen tasolle. Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen Pariisin sopimuksen mukaiseen alle kahteen asteeseen – mieluummin reilusti alle – vaatii Suomelta yhteiskunnan kaikkia aloja koskevia [ ] Jaa
552 hahmoja - <h2>2.10.2018 UUTISKIRJE 10/2018 Tervetuloa lukemaan syksyn toista BIOS-uutiskirjettä! Syksyn toinen kirje seuraa nopeasti ensimmäisen perään, sillä viime aikoina on tapahtunut paljon. Tilaa uutiskirje sähköpostiisi täältä! MAAILMALTA EU:N UUSIUTUVAN ENERGIAN DIREKTIIVI UHKAA MAAILMAN METSIÄ Guardian-lehti uutisoi syyskuun 12. päivä tuoreesta Nature Climate Changen kommenttikirjoituksesta, jossa kritisoidaan kovasti Euroopan unionin uusiutuvan energian direktiiviä. Näin jälleen uusi ääni liittyi kritiikkien kuoroon, jota [ ] Jaa
638 hahmoja - <h2>6.9.2018 UUTISKIRJE 09/2018 Tervetuloa lukemaan BIOS-tutkimusyksikön hellekesää kertaavaa uutiskirjettä! Uutiskirjeissämme esittelemme kiinnostavia tutkimuksia ja tapahtumia sekä kerromme BIOS-tutkimusyksikön toiminnasta ja tuotannosta. Uutiskirjeet lähetetään tilaajille sähköpostitse ja arkistoidaan myös tälle sivustolle. Tilaa uutiskirje sähköpostiisi täältä! NOSTO BIOS julkaisi 5.9. katsauksen Suomen ilmastopolitiikan tilasta. Katsaus perustuu joulukuussa 2017 julkaistuun tilastokeskuksen kokoamaan YK:n ilmastosopimuksen seurantaraporttiin, joka arvioi hallituksen Energia- ja ilmastostrategian sekä [ ] Jaa
637 hahmoja - <h2>5.9.2018 Suomen ilmastopolitiikka kriisissä Suomen YK:n ilmastosopimuksen maaraportti vahvistaa, että metsien lisähakkuista aiheutuva hiilinielujen pieneneminen johtaa ilmakehään päätyvien kasvihuonekaasujen merkittävään kasvuun ja hautaa alleen kaikkien muiden sektoreiden tuottamat päästövähennykset. Tilastokeskuksen kokoaman YK:n ilmastosopimuksen seurantaraportti arvioi hallituksen Energia- ja ilmastostrategian sekä Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman (KAISU) vaikuttavuutta. Raportin mukaan Suomen kasvihuonepäästöjen kokonaismäärä maankäyttösektori (LULUCF) mukaan lukien vuonna 2015 oli 29 516 [ ] Jaa
744 hahmoja - <h2>21.8.2018 Ekologisen jälleenrakennusajan talouspolitiikka: BIOS-tutkimusyksikön tieteellinen taustadokumentti YK:n kestävän kehityksen raporttiin 2019 BIOS kutsuttiin valmistelemaan tieteellinen taustadokumentti talouden transformaatiosta vuonna 2019 ilmestyvää YK:n kestävän kehityksen raporttia varten. Mitä tapahtuu seuraavien vuosien ja vuosikymmenten aikana, kun uudistamme energiajärjestelmän, leikkaamme ilmastopäästöjä ja kohtaamme yhä vakavampia ilmastonmuutoksen aiheuttamia seurauksia? Millaista talousajattelua ja -politiikkaa tarvitsemme ekologisen jälleenrakennuksen aikakaudella, kun yhteiskunnat käyvät läpi asteittaisten muutosten sijaan laajan transformaation? Siinä missä ekonomistit tyypillisesti [ ] Jaa
575 hahmoja - <h2>31.7.2018 Joka päivä on ylikulutuspäivä Elokuun 1. päivä vietetään globaalia ylikulutuspäivää, jolloin ihmiskunta on ylittänyt maapallon kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä fossiilisten polttoaineiden käytön aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä. Tuolla tavoin päivää kuvaa Global Footprint Network, jonka kehittämään ekologisen jalanjäljen mittariin päivä pohjaa. Ekologinen jalanjälki on maailman tunnetuin ympäristömittari, jota sovelletaan globaalilta aina valtiolliselle tasoille ja yritysten ja yksilöiden toimintaan. Viesti on [ ] Jaa
615 hahmoja - <h2>6.6.2018 UUTISKIRJE 06/2018 Tervetuloa BIOS-tutkimusyksikön kesäkuisen uutiskirjeen pariin! Uutiskirjeissämme esittelemme kiinnostavia tutkimuksia ja tapahtumia maailmalta ja Suomesta sekä kerromme BIOS-tutkimusyksikön toiminnasta ja tuotannosta. Uutiskirjeet lähetetään tilaajille sähköpostitse ja arkistoidaan myös tälle sivustolle. Tilaa uutiskirje sähköpostiisi täältä! Maailmalta LÄMPÖTILAN NOUSU 1,5 ASTEESTA 2 ASTEESEEN TUPLAA ILMASTOHAAVOITTUVAISTEN MÄÄRÄN Ilmastonmuutoksen riskit kohdistuvat voimakkaimmin maailman köyhimpiin. Suurin osa heistä asuu riskialtteimmilla alueilla, [ ] Jaa
627 hahmoja - <h2>25.5.2018 Lähteekö syntyvyys uuteen nousuun vauraissa maissa? Ei siltä näytä. Väestötutkimuksen vakiintunut näkemys on, että syntyvyys laskee hyvinvoinnin kasvun mukana. Väestönkasvu siis hidastuu ja taittuu, kun ihmiset saavuttavat kunnollisen ruokaturvan, pääsevät äärimmäisestä köyhyydestä, saavat koulutusta, naisten oikeudet edistyvät ja yhteiskunnat muuttuvat vakaammiksi. Historiallisesti tällainen kehitys onkin johtanut syntyvyyden voimakkaaseen laskuun, ja vaurastumisen myötä syntyvyys voi olla kuolleisuutta vähäisempää. Uusi väestötutkimus kuitenkin osoittaa, että kaikkein vauraimmissa [ ] Jaa
589 hahmoja - <h2>7.5.2018 UUTISKIRJE 05/2018 Tervetuloa lukemaan ensimmäistä BIOS-uutiskirjettä! Arvaamattomien algoritmien aikana vanhat tiedottamisen tavat ovat osoittautuneet kullanarvoisiksi, sillä etenkin sosiaalisessa mediassa viestejä on vaikea saada enää maailmalle – ellei käytössä ole muhkeaa mainosbudjettia. BIOS-tutkimusyksikkö alkaa siksi julkaista uutiskirjettä. Se lähetetään kirjeen tilaajille sähköpostissa, mutta kaikki kirjeet arkistoidaan myös avoimesti tälle sivustolle. Kokoamme uutiskirjeisiin silmään pistäneitä ja korviin särähtäneitä tutkimustuloksia, [ ] Jaa
678 hahmoja - <h2>17.4.2018 Maailman aineksen käyttö kasvaa kasvamistaan – minne ja kenelle luonnonvarat virtaavat? Ihmiskunnan vuosittainen luonnonvarojen kulutus on kasvanut huimasti, ja kasvu jatkuu. Runsas luonnonvarojen hyödyntäminen kertoo myös lisääntyvistä ympäristöongelmista: kasvihuonepäästöistä, viljelysmaan kadosta, makean veden puutteesta, merten kalakantojen hupenemisesta, happamoitumisesta ja happikadosta, eliökunnan kirjon hupenemisesta ja monista muista ilmiöistä. Ympäristövaikutukset ovat lisääntyneet luonnonvarojen käytön kasvaessa, sillä samalla on siirrytty yhä enemmän uusiutuvien varojen kestävästä käytöstä uusiutumattomiin ja uusiutuvien [ ] Jaa
545 hahmoja - <h2>26.1.2018 BIOSin toiminta vuonna 2017 Kesäkuisessa blogikirjoituksessa kerroimme yli kaksi vuotta toimineen tutkimusyksikkömme historiasta, toiminnan taustalla olevista ajatuksista ja käynnissä olevista projekteista. Monenlaista oli työn alla. Työtahti vain kiristyi loppuvuotta kohti, ja viime vuosi olikin niin toiminnantäyteinen, ettemme aina tahtoneet pysyä itsekään sen perässä, mitä kaikkea väkemme touhusi. Monet pitkään suunnitellut ja työstetyt yhteistyöhankkeet saatiin valmiiksi vuoden loppuun mennessä, ja [ ] Jaa
535 hahmoja - <h2>4.12.2017 Sadan vuoden urakka – Miten ilmaston kanssa eletään Ilmastopolitiikasta kertovan väsyneen vitsin mukaan se on kuin jatkuvaa tuomiopäivän siirtämistä: aina on kymmenen vuotta aikaa toimia, kymmenen vuoden jälkeen taas kymmenen ja niin edelleen. Vääräleuat ovat yhtäältä oikeassa siinä, että tarkkojen aikarajojen julistaminen kärsii helposti inflaation. Toisaalta he eivät ymmärrä tai halua huomata, että päämäärä on muuttunut. Joskus asetettiin aikarajoja ilmastonmuutoksen estämiselle, sitten sen [ ] Jaa
649 hahmoja - <h2>26.10.2017 Suomen ilmastopolitiikasta puuttuu kokonaisvaltainen näkemys globaalin kehityksen suuntaviivoista Valtioneuvosto julkaisi 25. syyskuuta selonteon Suomen keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030. Selonteko on ilmastonmuutoksen torjunnan ja suomalaisen tuotanto- ja kulutusrakenteen tulevaisuuden kannalta keskeinen dokumentti. Se täydentää, nivoo yhteen ja avaa auki Suomen ilmastopolitiikkaan vaikuttavat eriasteiset ja eri aikoina tehdyt sitoumukset. Vastaava selonteko tehdään kerran vaalikaudessa. Ilmastopolitiikkaa ei tule lukea erilliseksi politiikanteon osa-alueekseen vaan se [ ] Jaa
677 hahmoja - <h2>20.9.2017 BIOS-kommentti: Taloustieteen huippuyksikön sijaan Suomi tarvitsee monitieteisyyteen pohjaavaa päätöksentekoa Keskustelu uuden taloustieteen huippuyksikön perustamisesta on tarpeen, koska kyseessä on merkittävä Suomen julkista talouskeskustelua määrittävä teko. Talousyksikön perustaminen on osa meneillään olevaa laajempaa yhteiskunnallisesta kamppailua, jossa määritellään oikeutta ja valtaa puhua taloudesta. Uuden yksikön perustavoite on tervetullut. Pääministeri Juha Sipilän sanoin: “poliittisen päätöksenteon pitää perustua korkeatasoisiin arvioihin politiikan vaikutuksista kansantalouteen ja yhteiskuntaan.” Näin laajan tavoitteen [ ] Jaa
380 hahmoja - <h2>8.8.2017 Mitä ympäristöturvallisuus voisi tarkoittaa? Vaikka turvallistamisen kriitikoiden huoli demokratian rapautumisesta, liian kapean turvallisuusnäkökulman ylivallasta ja viholliskuvien luomisesta on tärkeää, on aivan yhtä olennaista muistaa, että heidän peräänkuuluttamansa ”normaali politiikka” osallistuu tällä hetkellä turvattomuuden tuottamiseen. Jaa
719 hahmoja - <h2>11.7.2017 Tiedote: EU-parlamentin ympäristövaliokunnan päätös metsienkäytön ilmastovaikutusten laskentatavasta oli ennakoitavissa BIOS-tutkimusyksikkö pitää myönteisenä, että EU:n ympäristövaliokunnan päätös on linjassa tiedeyhteisön näkemysten kanssa. Päätös luo taloudellisia kannustimia kestävämmälle metsien käytölle eli metsien hiilivarastojen kasvattamiselle ja pitkäikäisille puutuotteille. Tutkijoiden mukaan juuri näillä ratkaisuilla hillitään ilmastonmuutosta tehokkaimmin. Päätös ja sen Suomessa herättämä pettymys kertoo osaltaan Suomen nykyisten metsänkäyttösuunnitelmien ristiriidasta EU:n päätöksenteon ja kansainvälisen tiedeyhteisön linjausten kanssa. Johtopäätöksenä tulisi [ ] Jaa
648 hahmoja - <h2>27.6.2017 Puheenvuoro Suomen Kuvalehdessä: Hävittäjähankinnoista mallia ympäristöuhkien torjuntaan Suomen Kuvalehti julkaisi numerossaan 25-26 (2017) Paavo Järvensivun ja Tero Toivasen puheenvuoron: Hävittäjähankinnoista mallia ympäristöuhkien torjuntaan Helsingin Kaivopuiston yllä nähtiin 9. kesäkuuta lentonäytös, joka esitteli eri valmistajien hävittäjiä. Näytöksessä tähyttiin tulevaisuuteen: Suomi harkitsee vuosikymmenien ja jopa kymmenien miljardien eurojen hävittäjäsopimusta. Syvällistä keskustelua hankinnan tarpeesta ja rahoituksesta on käyty niukasti. Rauhanomainen naapuruussuhde Venäjän kanssa on kaikkien [ ] Jaa
599 hahmoja - <h2>21.6.2017 BIOS – Keitä me olemme? Mitä me haluamme? Itsenäinen monitieteinen tutkimusyksikkö BIOS on toiminut kohta kaksi vuotta, vaikka sen juuret ulottuvatkin kauemmas. Seitsenhenkinen joukkomme halusi täyttää aukon suomalaisessa tiedekentässä: tutkijoilta vaaditaan aktiivista osallistumista yhteiskuntaan, mutta akateemiset instituutiot antavat tähän nykyisellään niukasti mahdollisuuksia. Tutkimustiedon suhteesta politiikkaan sekä tiedon ja mielipiteen rajojen hämärtymisestä kannetaan suurta huolta, mutta keinot puuttua tähän tuntuvat olevan vähissä, kun nykyinen [ ] Jaa
737 hahmoja - <h2>21.3.2017 Tutkijoiden julkilausuma: Suomen metsänkäyttösuunnitelmat kiihdyttäisivät ilmastonmuutosta ja heikentäisivät luonnon monimuotoisuutta Julkistustilaisuus pidettiin Eurooppa-salissa (Malminkatu 16, Helsinki) 24.3.2017 klo 13.30-15.00. Tarkemmat tiedot tilaisuudesta tästä. Voit ladata julkilausuman tästä. Keskeinen kirjallisuus. Laaja joukko meritoituneita suomalaisia tutkijoita on huolissaan Suomen metsänkäyttösuunnitelmien ja biotalousstrategian vaikutuksista ilmastoon ja luonnon monimuotoisuuteen. Metsien käyttöä eri näkökulmista tarkastelleet tutkijat ovat allekirjoittaneet julkilausuman, jolla he pyrkivät oikaisemaan vallalla olevia väärinkäsityksiä asiasta. Julkilausumassa todetaan, että [ ] Jaa

Kuvien määrä: 282

Kuvien määrä ilman kuvausta: 215

Linkkien määrä:

• Sisäisten seuraavien linkkien määrä: 366
• Sisäisten nofollow-linkkien määrä: 0

Linkkien määrä:

• Ulkoisten seuraavien linkkien määrä: 328
• Ulkoisten nofollow-linkkien määrä: 0

Iframe-tunnisteiden määrä: 0

Sivun kuvake: Sivukuvake on täytetty

Applen sivukuvake: -

Kappaleet: Kappaleet sisältävät 31925 merkin tekstiä. Sivulla olevan tekstin pituus on 142308 merkkiä.

Ylimääräinen sisältö: Sivun kommenteissa on sisältöä: 'Compression = gzip...'.

HTML 5:n käyttö: OK

Otsikoiden käyttö: OK

Alatunnisteiden käyttö: OK

Navigoinnin käyttäminen: OK

Sisällön jakaminen osiin: OK

Vanhentuneet elementit: -

Kieliasetukset: -

Sisältötyypin asetukset: website

URL-asetukset: https://bios.fi/

Sivun otsikko:

Sivun kuvaus: ...

Kansikuvan asettaminen: https://bios.fi/biosmeta.jpg

Sanojen määrä sivulla: 15058

Yleisimmät sanat sivulla:
uutiskirje | artikkeli | myös | ovat | sekä | lausunnon | suomen | että | eduskunnan | vuoden

Avainsanojen johdonmukaisuus:

Gzip-pakkauksen käyttö: Web-palvelin käyttää gzip-pakkausta

Sivun koko: 82.7 kB

Ladattavat tiedostot:

Pyyntöjen määrä: 241

Reagointikykyä: Se on responsiivinen

Schema.orgin avulla: Käyttämätön

Google Tag Managerin käyttö: Käyttämätön

Linkkejä virhesivuille: Ei sisällä